Myllyaho haastaa viihdeteatterin: Onko oikein tukea eurooppalaisia musikaaleja?

Teatterit kaivavat taistelukuoppiaan. Kiista julkisen tuen leikkauksista panee kysymään, millaista teatteria julkisilla varoilla pitää tukea. Ja millainen teatteri pärjää omillaan?

– Koska tällä hetkellä taistellaan tuista niin kysymys on, kenellä on oikeutus tukeen, kuka panostaa taiteeseen. Jos kierrätetään vanhoja eurooppalaisia musikaaleja niin herää kysymys, että niitähän tehdään ulkomailla ilman tukea, sanoo Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho.

Myllyahon aikana Kansallinen on satsannut vahvasti uuteen suomalaiseen näytelmäkirjallisuuteen, palkannut nuoria kirjoittajia ja nostanut rohkeasti esille ajankohtaisia teemoja.

Kaksi vuotta sitten linjalla oli epäilijänsä, mutta viime kauden katsojamäärät todistivat linjan oikeaksi: katsojamäärään tuli 41 000 lisäystä. Yhteensä Kansallisessa kävi viime vuonna 142 631 maksanutta katsojaa. Julkista tukea se sai 11,2 miljoonaa euroa.

– Teatterin tehtävä on tuottaa optimismia varsinkin taloustaantumassa, sanoo toisen suuren teatteritalon, Helsingin Kaupunginteatterin johtaja Asko Sarkola.

Sarkola kertoo aiemmin urallaan valinneensa ohjelmistoon myös lamasta kertovia näytelmiä ja saaneensa nuhteita yleisöltä: kyllä me tiedämme, että nyt on lama, ei sinun sitä tarvitse meille kertoa, koeta kertoa jotakin muuta, muistelee Sarkola saamaansa palautetta.

Kaupunginteatterin kassamagneettina on Viulunsoittaja katolla. Ennakkoon on varattu jo 30 000 lippua ja teatterin johtokunnassa on lyöty vetoa 90 000 ja 110 000 kävijän välillä. Les Miserablesin tekemää 130 000 kävijän ennätystä tuskin rikotaan.

Sarkola luottaa vanhoihin, kansanvälisiin musikaaleihin, komediaan ja farssiin.

– Ne myyvät ja teemmehän me myös kotimaista draamaa.

Kaupunginteatterin katsojamäärät laskivat viime vuonna 22 000:lla 341 960:een. Julkista tukea se sai 14,8 miljoonaa euroa.

Viisi miljoonaa säästettävä vuodessa

Valtion budjetti edellyttää viiden miljoonan säästöä vuosittain valtion osuuksissa, jota saa yhteensä 56 teatteria. Ensimmäisinä säästöt koskettavat liikkuvia kuluja, ulkopuolisia avustajia.

Siis usein nuoria, alalle pyrkiviä jo koulutettuja ammatti-ihmisiä.

Suunta on aivan päinvastainen kuin teattereiden tasoa kohottava tavoite. Kansainvälisestikin laitosteatterit haluavat avata oviaan uusille tekijöille, toimia vapaan teatterin strategian mukaan, ketterästi ja joustavasti, kertoo Teatterialan tiedotuskeskuksen, Tinfon johtaja Hanna Helavuori.

Stage esittää 56 näytelmää

Pienellä julkisella tuella toimiva teatterifestivaali Stage esittää yhteensä 56 eri näytelmää yhdeksällä näyttämöllä - uusin niistä on Jätkäsaaren Bunkkerissa.

– Meille tulee teatterin ammattilaisia ulkomailta ja ympäri Suomea, kertoo festivaalijohtaja Raoul Grünstein.

6000 katsojaa viime vuonna kerännyt festari saa tukea 120 000 euroa, sen koko budjetti on 400 000 €.

– Esittelemme uutuuksia ja yritämme myydä teatteria, suomalaista ja myös kansainvälistä draamaa.

Grünstein luettelee keskiviikkona alkavan festivaalin trendit: löytyy kolmiulotteista teatteria, dokumenttiteatteria, yhteiskunnallista teatteria, tanssiteatteria.

Grünsteinin mukaan jako viihteeseen ja taiteelliseen teatteriin ei ole yksinkertainen.

– Ei voi asettaa vastakkain musikaaleja ja laatuteatteria. Kaikenlaisen teatterin voi tehdä hyvin.

Myllyaho tiivistää jaon muistamalla vanhaa sanontaa: viihde auttaa unohtamaan, taide auttaa muistamaan.

Katso Merja Sundströmin juttu (Kymmenen uutiset 14.8.2012)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.