Myllykosken tehtaan historiaa

MTV3 esittää vappupäivänä 1.5. klo 16.50 dokumentin Myllykoski- viimeinen rulla. Se kertoo paperitehtaan lopettamisesta viime syksynä. Dokumentin on ohjannut ja käsikirjoittanut Kari Pyrhönen.

Tämä on tausta-artikkeli dokumentille, joka uusitaan MTV3-kanavalla 4.5. klo 14.00.

Myllykosken paperitehdas oli osa Björnbergin sukuyhtiön omistamaa Myllykoski Oyj-konsernia. Konsernilla oli tehtaita mm. Yhdysvalloissa, Saksassa, Rankassa ja Sveitsissä sekä ainoa Suomen tehdas Myllykoskella, nykyisessä Kouvolassa. Björnbergien yhtiö oli harvinaisuus Suomessa, se ei ollut pörssissä, se oli yhden suvun yksityinen konserni - tiukasti suvun hallussa.

Kaikki alkoi Myllykoskelta, jonne suvun edustajat perustivat ensin 1800-luvun lopulla voimalaitoksen ja sahan. Myllykosken paperitehtaan ensimmäinen kone aloitti paperintuotannon vuonna 1906. Myllykosken tehtaan viimeinen kone sammui joulukuun 12. 2011 klo 22.00. Dokumentissa on kuvattuna viimeinen ilta.

Tehdas rakensi ja elätti kylän

105 vuotta koneet jauhoivat paperia maailmanmarkkinoille. Parhaimmillaan runsaat kolmisenkymmentä vuotta sitten noin 1500 myllykoskelaista oli tehtaan palveluksessa. Taajamassa asui asui runsaat 5000 ihmistä, siis lähes joka kolmas "mylsäläinen" sai leivän tehtaalta. Tehtaan työ periytyi isältä pojalle. Nuoret milteipä haettiin kotoa töihin. Johtajat kyselivät tehtaalla paperimiehiltä, joko teidän poikanne olisi siinä iässä. Naisille riitti myös töitä paperikoneiden äärellä, mutta erityisesti konttorissa ja laboratoriossa laadunvalvojina.

1930-luvun lopulta 1950 luvun alkuun Myllykosken tehdas eli 15 vuoden yhteistyökauden Waldenin suvun kanssa nimellä Yhtyneet Paperitehtaat. Tänä aika Myllykosken kylää rakennettiin voimakkaasti. Kenraali Rudolf Walden ja perillinen Juuso Walden olivat mahtimiehiä tuona aikana myös Myllykoskella. Yhtyneet paperitehtaat rakennutti kylään kirkon, ison seuratalon sekä lukuisia asuintaloja kerrostaloista alkaen. Juuso Waldenin innostuksesta perustettiin Myllykosken Pallo (MYPA) vuonna 1947. Työväki integroitiin tehtaaseen kiinni hengen ja ruumiin antimin. Vanhoista taloista on löytynyt tehtaan sähkölinjoja, kaikki tuli tehtaalta – asunnot, palkka ja lahjat.

Mieluummin lisää palkkaa kuin lakkoja

Yhtyneet-kauden jälkeen Björnbergin suku jatkoi työläisten vaalimista, koska työvoima oli yhtiölle sananmukaisesti välttämätön tuotantoväline. Paperiliiton vahvistuessa vastakkainasettelu patruunasuvun ja paperityöläisen välillä on ollut viime vuosikymmeninä ajoittain hyvinkin kireää, mutta Björnbergit liennyttivät suhteita "niin kovilla kuin pehmeillä paketeilla". Kun bisnes kulki, oli varaa jakaa runsaita joululahjoja ja maksaa hyviä palkkoja. Mieluummin muutama markka lisää kuin lakkoja.

Myllykoski oli vielä vuosituhannen vaihtuessa suomalaisen paperintuotannon kruununjalokivi. Tehdas tuotti korkealaatuista päällystettyä aikakauslehtipaperia luksuslehtiin ja katalogeihin. Mittavaan historiaan nähden loppu tuli nopeasti, 2000-luvun ensi vuosikymmen oli rajua laskua.

Globaali kilpailu kaatoi tehtaan

1990-luvulla kiihtynyt ja vielä 2000-luvun alussa jatkunut kansainvälistyminen kääntyi konsernin taakaksi. Kun synkkiä pilviä alkoi kasautua maailmantaloudessa, se näkyi Björnbergien tuloksessa. Aikakauslehtiaperin kysyntä alkoi digitalisoitumisen myötä hiipua Björnbergien päämarkkinoilla, Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa Raaka-aineet, niin puu kuin sellu kallistuivat, samoin energian hinta nousi. Kun samaan aikaan paperin menekki ja hinta laskivat, yhtälö oli onneton. Edessä oli syviä vaikeuksia.

Kun Myllykoski OYj ajautui konkurssikypsänä UPM:n syliin joulukuussa 2010, konsernin velat olivat ylittäneet 1 miljardi euroa - liikevaihto oli 1,5 miljardia euroa. UPM ja Nordea, siis suomenruotsalainen pääoma pelasti Björnbergin suvun kuilun reunalta. Pääoman mahtimies Björn Wahlroos istuu molempien yhtiöiden hallituksessa.

Saneeraaminenkaan ei enää pelastanut

Myllykoskella on lopun kynnyksellä käyty paljon keskustelua siitä, olisiko Paperiliiton, sen Myllykosken osasto 35:n pitänyt tinkiä ja joustaa enemmän tehtaan pelastamiseksi. Vuoden 2005 työsulku (katso työsulku-video tällä sivulla) mursi merkittävällä tavalla Paperiliiton valtaa, Moniosaamista lisättiin ja väkeä vähennettiin lähinnä eläköitymisten kautta. Joustot ja saneeraukset eivät vain enää pelastaneet tehdasta.

Tehtaan ostaneen UPM:n johdon analyysin mukaan usein tikun nokkaan nostetut ”paperimiesten kovat palkat” ynnä muut työvoimakustannukset eivät Myllykoski Oyj:ta kaataneet, vaan enemmänkin edellä mainitut ongelmat maailmanmarkkinoilla. Paperinteossa oli loppuvaiheessa töissä 375 ihmistä (vrt. 1980-luvulla liki 1500).

Myllykosken tehtaan sulkeminen ja kaikkiaan 497 ihmisen irtisanominen (myynti ja markkinointi mukaan lukien) on yksi surullinen säkeistö suomalaisen paperiteollisuuden viime vuosien alasajossa. Kahdeksan tehdasta on suljettu sen jälkeen, kun rytinä alkoi Voikkaalta 2006. Paperiliiton työehtosopimuksesta on kadonnut 20 vuodessa liki 30 000 jäsentä (ennen 42 000, nyt 13 000). Painopaperin menekki Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa on laskenut rajusti. IPadit korvaavat jo merkittävässä määrin painettua sanaa.

Mihin tarvitaan suomalaista puuta

Suomi oli vielä runsaat 10 vuotta merkittävä paperimaa. 95 prosenttia tuotannostamme on aina mennyt vientiin - ja kun tämä vienti ei vedä, piiput sammuvat. Aasiassa on kasvavaa menekkiä tänäänkin, myös pakkauspaperissa. Mutta globalisaatio on johtanut siihen, että kun suomalainen Stora Enso perustaa uuden tehtaan, sitä ei rakenneta meille, vaan Kiinaan. Pörssiyhtiö hakee sijoittajilleen tuoton mistä tahansa, suomalaisella työllä ei tässä pelissä ole mitään merkitystä.

Metsämme kasvavat 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tästä käytetään enää hiukan yli 60 prosenttia. Suomen metsille pitää löytää tulevaisuudessa menetettyjen paperimarkkinoiden korvaavaa käyttöä. UPM aloittaa biopolttoainetehtaan, kestävää nanosellua kehitellään. Puun suurin tulevaisuus Suomessakin olisi se, että sillä korvattaisiin muovi, siis öljy. Nanoteknologia mahdollistaa puisen pakkausmateriaalin. Uusia innovaatioita tarvitaan, kun paperi kiertää maailmalla yhä vähemmän luettavana ihmisten käsissä.

Myllykosken tehdas hiljeni ja tyhjeni, UPM yrittää myydä koko alueen kerrostaloineen päivineen. Uutta yrittäjää haetaan, mutta Myllykosken väen usko tehtaan elvyttämiseen on heikko. UPM on pystynyt tähän mennessä tarjoamaan korvaavaa työtä vakituisesti tai tilapäisesti noin sadalle ihmiselle.

Myllykoski – viimeinen rulla MTV3-kanavalla vappupäivänä 1.5. klo 16.50 Uusinta 4.5. klo 14.00.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.