Oopperatalossa ei kuunnella Tomppaa

"Ei kuunnella Tomppaa" laulaa Paula Koivuniemi oopperatalossa ensi helmikuussa. Ensimmäistä ja varmaan viimeistä kertaa. Uusi taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi ei aio turvautua populismiin pitääkseen oopperatalon kassan käynnissä.

– Paula Koivunimen konsertti täällä tulee varmasti olemaan ihastuttava ,mutta haluan ennen kaikkea, että tämä on oopperatalo, sanoo Paasikivi, 46-vuotias mezzosopraano.

– Ei ole syytä perustaa mitään pyttipannua, missä on jokaiselle jotakin.

Nykyinen taiteellinen johtaja Mikko Franck halusi viimetöikseen houkutella oopperataloon sellaista yleisöä, joka ei koskaan kuvitellutkaan sinne menevänsä. Koivuniemen konsertin lisäksi yleisö on saanut ehdottaa omaa suosikkiohjelmaansa. Ehdotuksia on tullut runsaasti ja ohjelmistosta päätetään lähiaikoina, kerrotaan oopperan tiedotuksesta.

Ei tehdä mikamyllyahoja

Nimensä Suomen Kansallisooppera aikoo Paasikiven mukaan lunastaa tekemällä yhteistyötä muiden kulttuuri-instituutioiden kanssa ympäri maata. Suurta yleisöä lähestytään jalkautumalla maakuntiin, sairaaloihin ja vankiloihin, kuten jo on tehty jonkin aikaa.

Ohjelmistoon ei ole luvassa suuria uutuuksia.

– En usko, että meille on tulossa säveltäjätiimiä kuten Kansallisteatterissa, kertoo Paasikivi.

– Oopperan repertuaari on niin laaja, ja ensi-iltoja vain tietty määrä. Meillä on valtava määrä valmiita tekstejä, joita täällä ei ole pitkään aikaan esitetty. Suomalainen ooppera, moderni ooppera, tulee olemaan yksi osa ohjelmistoa, mutta en osaa sanoa kuinka suuri osa.

Talous ja tahto tiukoilla

Oopperajohtajilla on suuri tarve selittää, ettei ooppera taidemuotona ole lainkaan elitistinen vaan elää nykyihmisen arkea. Hoh-hoh. Renesanssiruhtinaiden rakkausdraamat ovat kaukana nykyihmisen arjesta ja kun niistä tehdään modernisoitu versio, ollaan – vieläkin kauempana. Ymmärtämättömäksi leimautumisen uhallakin uskallan väittää, että ooppera on harvoja koskettava taide-elämys.

Kun yksityisihmisen rahakukkaro laihtuu ja poliitikkojen on vastattava äänestäjilleen yhteisten rahojen käytöstä, ooppera valmistautuu rahoituskriisiin.

– Taiteen on sopeuduttava talouteen, sanoo Päivi Kärkkäinen, Kansallisoopperan pääjohtaja.

– Meillä on useita toimintastrategioita sen mukaan, millaiseksi tilanne menee. Mikään rahoittajatalo ei tosin ole ainakaan vielä ilmoittanut leikkauksista.

Suomen Kansallisoopperan toimintamenot vuonna 2010 olivat 53,3 miljoonaa euroa. Lähes 20 prosenttia siitä ansaittiin lipun myynnistä ja tilavuokrista, loput valtion budjetista ja lähikuntien tukiaisista

Yleisöä oopperan kaikissa tilaisuuksissa kävi viime vuonna 294 500. Maksullisten esitysten käyttöaste oli 86 prosenttia.

Oopperatalo on suuri työnantaja: kuukausipalkkaisten 541 ihmisen lisäksi sillä on lähes tuhat keikkatyöntekijää. Ja ensi vuoden jälkeen ainakin yksi lisää: taiteellisen johtajan lisäksi Mikko Franckin seuraajaksi valitaan erillinen ylikapellimestari.

Katso Merja Sundströmin juttu (Seitsemän uutiset 15.12.2011)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.