Ovet auki sinfoniaorkestereiden arkeen

Yleisö voi tämän viikon ajan tutustua 21 sinfoniaorkesterin arkeen eri puolilla Suomea. Kuulijat pääsevät esimerkiksi yleensä suljettuihin harjoituksiin, orkesterit järjestävät muusikkotapaamisia ja koulutusta tai soittavat esimerkiksi rautatieasemilla ja kauppahalleissa. Maksuttomien tilaisuuksien tarkoitus on saada uutta yleisöä ja kiinnittää huomiota ammattiorkestereiden ongelmaan: rahoitukseen.

Esimerkiksi Lappeenrannassa voi tällä viikolla törmätä musiikinhistorian suureen säveltäjäneroon Ludwig van Beethoveniin. Helsingissä työstään kertoo oman aikamme suuri maestro, Leif Segerstam. Kuulijat voivat piipahtaa esimerkiksi Helsingin kaupunginorkesterin harjoituksiin, jossa hiotaan suuren ulkomaankiertueen viimeisiä nuotteja. Helsingissä on tämän vuoden aikana valtava taidetarjonta, yli neljäsataa kulttuurikaupungin tilaisuutta tavallisten lisäksi. Yleisö ei kuitenkaan ole karannut Finlandia-talosta, vaan konsertteihin on tullut jopa uusia kuulijoita.

-Jos me verrataan vaikka moottoriteihin, tämä on hyvin halpaa touhua. Orkestereiden yhteenlaskettu vuosibudjetti on Suomessa noin 260 miljoonaa. Sillä me tuotetaan noin tuhat konserttia kaikkialla Suomessa. Minusta se on aika pieni hinta siitä, että tuotetaan huippuluokan musiikkia. Koska Suomihan tunnetaan nykyisin Nokiasta, Mika Häkkisestä ja musiikista, arvioi Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Kai Amberla.

Hallituksen budjettiehdotuksessa orkestereille, teattereille ja museoille luvataan tuen korottamista 1,2 prosentilla, muut hallinnonalat ovat saamassa noin kuuden prosentin korotuksia. -Siksi me ollaan tässä huolissamme siitä, että onko tämä jonkinlainen signaali siitä, että tämä Suomen kulttuurin selkäranka ei ollekaan enää niin tärkeä asia kuin muut hallinnonalueet Suomessa, Amberla kertoo.

Suomessa on lähes kolmekymmentä orkesteria ja yli 900 päätoimista muusikkoa, joka voi tuntua pienessä maassa ylimitoitetulta. Toiminnanjohtaja kiistää väitteen. -Ei se minusta ole liikaa, koska meillä on kuitenkin yleisöä noin miljoona joka vuosi, joka on muuten enemmän kuin missään muualla maailmassa suhteutettuna väkilukuun. Ei silloin voi sanoa, että musiikkia tuotetaan liian paljon. Meidän täytyy myös muistaa, että Suomi on aika suuri maa noin maantieteellisesti. Eli me ollaan aina haluttu pitää huoli siitä, että elävää musiikkia on kaikkialla, ei vain Helsingissä, Turussa ja Tampereella.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.