Riihimäen taidemuseo kaivoi esille arvografiikat

Kosketuksia-näyttely avautuu yleisölle 8. syyskuuta ja jatkuu marraskuun loppupuolelle.

Riihimäen taidemuseo esittelee syyskaudella yleisön pyynnöstä kokoelmiensa grafiikka- ja veistosaarteita. Esimerkiksi suomalaisen taidegrafiikan ensimmäisen nousukauden tekijöitten Louis Sparren ja A.W. Finchin grafiikanlehdet ovat tähän asti pysyneet varastoissa.

Amanuenssi Katja Vuorinen-Parm muistuttaa suomalaisen taidegrafiikan jälkien vievän 1800-luvun Eurooppaan. Sitä konkretisoi Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmasta löytynyt tekijäketju.

- Louis Sparre sai opastusta Anders Zornilta. Sparre taas innosti Axel Gallénin taidegrafiikan pariin, ja tämä taas opasti Hugo Simbergiä Ruoveden-ateljeessaan, havainnollistaa Katja Vuorinen-Parm.

Suomen ensimmäinen etsauksen näyttely pidettiin Helsingissä sata vuotta sitten. Tuon nousukauden vaikutukset ulottuvat aina nykygrafiikkaan asti.

Uudempaa grafiikkaa näyttelyssä edustavat muun muassa Jorma Hautala, Ina Colliander sekä muista taiteenlajeista paremmin tunnetut Osmo Valtonen, Sam Vanni, Hannu Väisänen ja Paul Osipow. Heidän töitään kuuluu Mirika ja Seppo Hilpon kokoelmaan.

Kaikkiaan esillä on 94 graafista työtä, jotka edustavat graafisten tekniikkojen kirjoa. Liki 40 taiteilijan joukkoon kuuluu myös maailmantaiteen suuria nimiä, kuten Marc Chagall, Joan Mirs, Henri Matisse, Antonio Tápies ja Pablo Picasso.

Riihimäen taidemuseon salien keskiosiin ja vitriineihin on aseteltu 30-40 veistosta kokoelmista. Niiden tekijöihin lukeutuvat Ville Vallgren, Viktor Jansson, Wäinö Aaltonen ja Ahti Lavonen.

Kosketuksia-näyttely avautuu yleisölle 8. syyskuuta ja jatkuu marraskuunloppupuolelle.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.