Runoilija Lassi Nummi on kuollut

Kirjailija, taiteilijaprofessori Lassi Nummi on menehtynyt eilen Haartmanin sairaalassa Helsingissä. Hän oli kuollessaan 83-vuotias. Lassi Nummi oli suomalaisen modernismin keskeisiä lyyrikoita, vaikka hän kirjoitti myös perinteistä runoutta.

Syvästi sivistyneen Nummen aiheet vaihtelivat idän kulttuurista antiikkiin, kristinuskoon ja Suomen historiaan. Hienostunut maailmankansalainen kirjoitti myös perinteisistä teemoista, kuten rakkaus, kuolema ja elämän vilahtaminen ohi. Runoissaan hän ehti käsitellä kaikkia elämän tuntoja.

Herkän runoilijan kokoelmat olivat alkuun rönsyilevän impressionistisia, mutta muuttuivat loppua kohden yhä enemmän mietiskeleviksi ja tyylikkään eleettömiksi.

Arvostetun Lassi Nummen runoja on ilmestynyt käännöksinä esimerkiksi ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, norjaksi, unkariksi, romaniaksi, venäjäksi ja puolaksi.

Nummi toimi pitkään myös eri lehtien avustajana, Uuden Suomen kulttuuritoimittajana sekä Suomen raamatunkäännöskomiteassa. Helsingin yliopiston filosofinen tiedekunta kutsui Nummen kunniatohtorikseen vuonna 1986.

Nummen isän oli rovasti Yrjö Nummi ja hänen poikansa muun muassa kirjailijana menestynyt Markus Nummi.

FAKTAA:

Nummi on vihitty Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtoriksi (1986) ja teologisen tiedekunnan kunniatohtoriksi (2000). Taiteilijaprofessori hän oli vuosina 1990-1995.

Nummi sai kirjallisuuden valtionpalkinnon viisi kertaa 1950-83 ja muun muassa kirkon kirjallisuuspalkinnon 1983. FT h.c. 1986. Hän oli Suomen raamatunkäännöskomitean keskeinen jäsen.

TEOKSET:

Timanttiajo, 1948, nuorten seikkailuromaani salanimellä Jukka Kangas

Intohimo olemassaoloon, 1949, runoja

Vuoripaimen, 1949, runoja

Maisema, 1949, proosarunoelma

Ristikot, 1952, novellikokoelma

Viha, 1952, romaani

Tahdon sinun kuulevan, 1954, runoja

Taivaan ja maan merkit, 1956, runoja

Kuusimittaa ja muita säkeitä, 1963, runoja

Keskipäivä, delta 1967, runoja

Runoilijan kalenteri 1959-1960, 1968, proosaa

Toinen kalenteri, 1961-1963, 1969, proosaa

Linna vedessä, 1975, runoja

Lähdössä tänään, 1977, runoja

Runot 1947-1977, 1978, runoja

Maisema ja muuta proosaa, 1980, proosaa

Heti, melkein heti, 1980, runoja

Kaksoiskuva, 1982, runoja

Hiidentyven, 1984, runoja

Matkalla niityn yli, 1984, runoja

Joulukonsertto, 1987, runoja

Maailma, yhä, 1988, runovalikoima

Requiem, partituuri Leonid Bashmakovin sävellykseen, kantaesitys

Tampereen Sävel -juhlissa kesäkuussa 1989

Karu laidunrinne, 1989, runoja

Requiem, 1990, runoja

Portaikko pilvissä, 1992, runoja

Hengitys yössä, 1995, runoja

Seitsemän kirjaa, runot 1978-1997, 1998

Välimeri, runoja, 2000

Perillä, valmiina lähtöön, runosarja ylioppilastutkinnon 150-vuotisjuhlaan 2002

Olemassa toisillemme, runoja, 2003

Kaikki elämän valo -Runot 1998-2007 (sisältää kokoelmat Isoisän runot, Välimeri ja Olemassa toisillemme), 2008

Meren ja runon aallot -Esseitä ja puheenvuoroja (toimittanut Tuulia Toivanen), lokakuu, 2008

PALKINNOT:

Kirjallisuuden valtionpalkinto vuosina 1950, 1964, 1968, 1978, 1983

P.E. Svinhufvudin muistosäätiön taidepalkinto 1976

Kirkon kirjallisuuspalkinto 1983

Otavan kunniapalkinto 1984

Koskenniemi-palkinto 1985

Uuden Suomen Suometar-palkinto 1990

Savonia-palkinto 1991

Vuoden runoilija 1993

Valtion taiteilijaeläke 1995

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Aleksis Kiven rahaston palkinto kirjallisesta elämäntyöstä 2006

Kirkon tunnustuspalkinto Mikael Agricolan risti 2009

Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto 2010

(lähde: otava.fi)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.