Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelmaehdotus nostaa taiteen tieteen rinnalle

Ehdotus valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi on valmistunut. Ohjelmaa hahmotellut työryhmä nostaa taiteellisen luovuuden tieteen ja teknologian rinnalle yhtä merkittävänä yhteiskunnan strategisena voimavarana.

Ohjelmaehdotuksen mukaan muun muassa taiteilijoiden toimintaedellytyksiä on parannettava verrannollisiksi tieteenharjoittajien toimintaedellytysten kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että taiteilijoiden mahdollisuuksia koulutukseen, matkustamiseen ja tutkimukseen sekä kokeilevaan, taidetta uudistavaan toimintaan on tuettava. Ohjelma edellyttää myös, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvan kuntoon saattamiseksi. Tämä edellyttää taiteeseen kohdistettavien varojen kasvattamista.

Kansanedustaja Sirpa Pietikäisen (kuvassa) johtama toimikunta asettaa seuraavan taloussuunnitelmakauden tavoitteeksi nostaa valtion kulttuuribudjetti 0,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämänhetkisestä bruttokansantuotteesta se olisi 545 miljoonaa euroa. Nykyisin kulttuurin osuus bkt:stä on 0,2 prosenttia eli 305 miljoonaa euroa.

Toimikunnan mukaan taiteeseen panostamista on jatkettava tämän jälkeenkin, jotta kulttuurin saralla saavutetaan samanlainen kansainvälinen edelläkävijäasema kuin tieteessä. Siksi se ehdottaa, että valtioneuvosto aloittaisi pitkäjänteisen, määrätietoisen ja poikkihallinnollisen Luova hyvinvointiyhteiskunta -ohjelman. Lisäksi toimikunta ehdottaa, että valtioneuvoston seuraava tulevaisuusselonteko tehdään taiteen ja kulttuurin näkökulmasta ja että keskeisissä yhteiskuntapoliittisissa hankkeissa arvioidaan vastaisuudessa myös kulttuuriset vaikutukset.

Taiteesta nauttiminen on perusoikeus, joka on taattava kaikille, todetaan ehdotuksessa. Se edellyttää, että valtioneuvosto turvaa taideaineiden opetuksen kaikille yhteisinä oppiaineina kaikilla peruskoulun luokka-asteilla.

Mietintö luovutettiin pääministeri Paavo Lipposelle ja kulttuuriministeri Kaarina Drombergille tänään.

Pikaisia päätöksiä tarvitaan

Lipponen katsoi, että Suomi tarvitsee uusia jalkoja talouden peruspilareiksi, ja siinä voitaisiin hyödyntää perinteisiä taiteen alueen vahvuuksia sovellettuna nykypäivän tilanteeseen. Hän uskoi ohjelman perimmäisen näkökulman olevankin innovatiivisuudessa, ja siksi pitkäjänteinen Luova hyvinvointiyhteiskunta -ohjelma on harkinnan arvoinen.

Kulttuuriministeri Dromberg kertoi pyrkivänsä omalta osaltaan aloittamaan ohjelman toteuttamisen nopeasti. Hänen mielestään aivan ensimmäiseksi ohjelma on pilkottava ja katsottava, mitkä osat siinä ovat kiireellisimmät toteuttaa. Itse hän painottaa lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen tärkeyttä.

Kulttuuriministerin mielestä taide-elämällä ei Suomessa kuitenkaan mene mitenkään huonosti, hän viittaa esimerkiksi kesän rikkaaseen kulttuuritarjontaan. Hän arvioi, että taiteilijoita itseään eniten huolestuttavat tulokehitys, sosiaaliturva ja verotus. Drombergin mielestä kulttuuribudjetin korottaminen seuraavalla kaudella 0,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta on hyvä tavoite. Sen toteutuminen vaatii kuitenkin yhteistä tahtoa hallitukselta ja eduskunnalta. -Panostus taiteeseen ja kulttuuriin strategisena kehitystekijänä edustaisi vastaavanlaista kaukonäköisyyttä kuin hallitus osoitti vuonna 1996 päättäessään tutkimusrahoituksen lisäysohjelmasta, kulttuuriministeri sanoi ottaessaan ehdotuksen vastaan.

Dromberg korosti, että jotta ohjelman tarkoittamalle pitkäjänteiselle kasvu-uralle päästään mahdollisimman nopeasti, tarvitaan jo tänä vuonna selkeitä päätöksiä näkyvästä lisäpanostuksesta taiteeseen ja kulttuuriin.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.