Taiteilijoille jaettiin yhdeksän Suomi-palkintoa

Yhdeksän eri taiteenalojen edustajaa tai ryhmää sai tänään opetusministeriön myöntämät 100000 markan suuruiset Suomi-palkinnot. Palkitut ovat työparina työskentelevät kuvataiteilija Tommi Grönlund ja arkkitehti Petteri Nisunen, kirjailija Veikko Huovinen, mieskuoro Huutajat, kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen, muoti- ja tekstiilitaiteilija Annikki Karvinen, elokuvaohjaaja ja tuottaja Timo Koivusalo, ohjaaja Ralf Långbacka, tanssija ja koreografi Tero Saarinen sekä kapellimestari ja säveltäjä Esa-Pekka Salonen. Suomi-palkinto myönnetään tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta taikka lupaavasta läpimurrosta.

Työpari Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen on viimeksi edustanut Suomea Venetsian biennaalissa. Miehet vastasivat pohjoismaisen paviljongin suunnittelusta taiteilijavalintoineen. Teoksissaan työpari liikkuu monipuolisesti arkkitehtuurin ja kuvataiteen alueilla. Grönlundin ja Nisusen taide voi ilmetä osana ympäristöä, sisätilaa, erillisenä teoksena tai katoavana äänenä. Oleellista heidän työssään on prosessi, ilmiön tai asian parissa työskentely, jonka kautta teokset lopulta saavat muotonsa.

Grönlund ja Nisunen ovat pitäneet yhdessä lukuisia näyttelyitä ja herättäneet tinkimättömillä töillään runsaasti huomiota ja kiinnostusta niin koti- kuin ulkomaillakin.

Kirjailija, filosofian kunniatohtori Veikko Huovinen on valloittanut suomalaiset huumorillaan ja kansanomaisuudellaan. Kirjailija on sekä lyhyen proosan että romaanimuodon taitaja. Kertomuskokoelmillaan - esimerkiksi Rasvamaksa ja Ronttosaurus - hän on osoittanut kykynsä liikkua pakinoiden, humoreskien ja satiiristen novellien välimaastossa. Samat äänenpainot esiintyvät myös hänen romaaneissaan, joista erityisen rakastettuja ovat Havukka-ahon ajattelija, Hamsterit, Lampaansyöjät ja Lentsu.

Mieskuoro Huutajat on palkitsijoiden mielestä luovan suomalaisen hulluuden ryhdikäs ruumiillistuma. Huutajissa yhdistyvät vaihtoehtorockin tinkimätön asenne, perinteisestä kuorolaulusta lainattu ulkoasu ja kokeellisen taiteen seikkailunhalu ja vapaus. Kuorossa on äänijänteitään venyttänyt kaikkiaan noin 170 miestä. Huutajia on alusta pitäen johtanut Petri Sirviö.

Kolme tuhatta pikkutakkia

Kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen rakentaa vaikuttavat tilateoksensa usein suoraan näyttelytilaan. Materiaaleinaan hänellä on yllätyksellisiä ja epätodennäköisiä kierrätysmateriaaleja. Viimeaikaiset työt, joilla taiteilija on saanut laajan yleisön huomion, ovat syntyneet miesten käytetyistä ja hylätyistä vaatteista. Näistä töistä tunnetuin on varmasti Tie, joka rakentui Helsingin tuomiokirjon portaille kolmesta tuhannesta käytetystä miesten pikkutakista.

Tekstiilitaiteilija Annikki Karvonen on tullut tunnetuksi omaleimaisena, itse kehittämiään materiaaleja käyttävänä asusteiden ja sisustustekstiilien suunnittelijana ja valmistajana. Hän aloitti villasta suunnittelemiensa asujen valmistuksen jo vuonna 1968, ja hänen toiminnalleen on ollut ominaista jatkuva laajentuminen uusiin materiaaleihin ja tekniikoihin.

Elokuvaohjaaja ja tuottaja Timo Koivusalo on monipuolinen viihdetaiteilija. Hänet on nimetty vuoden viihdetaiteilijaksi vuonna 1992, vuoden lauluntekijäksi vuonna 1999 ja vuoden elokuvatuottajaksi viime vuonna.Tuttu juttu -televisio-ohjelma hänellä on ollut TV2:ssa vuodesta 1992 alkaen.

Koivusalo on ollut tähän mennessä tekemässä seitsemää pitkää elokuvaa. Niistä neljässä hän on näytellyt pääosan, käsikirjoittanut ja tuottanut kaikki seitsemän ja ohjannut elokuvista kuusi. Uusimmat elokuvista ovat Kulkuri ja joutsen sekä Rentun ruusu.

Suomalaista teatterihistoriaa

Ohjaaja Ralf Långbackan työn merkitys Suomen teatterielämälle ja sen kehitykselle on ollut huomattava. Långbacka on toiminut ohjaajana, teatterinjohtajana, taiteilijaprofessorina, kirjailijana, tutkijana sekä opettajana.

Teatteriohjaajana Långbacka on harvinaisen monipuolinen. Erityisesti monet hänen tulkinnoistaan teatterin keskeisistä klassikoista ovat pysyvä osa suomalaista teatterihistoriaa. Mittavien oopperateosten ohjaajana hän on liittänyt musiikkiteatterin dramaturgiaan vahvan näyttämöllisen kerronnan. Hänen työskentelynsä Suomen rajojen ulkopuolella on myös ollut mittavaa.

Tanssija ja koreografi Tero Saarinen on kymmenen viime vuoden aikana kehittänyt tyylin, jonka omintakeisuus ja puhutteleva herkkyys on tehnyt hänestä erään maamme huomattavimmista alansa edustajista. Poikkeuksellisen lahjakasta tanssijaa ovat kilvan työllistäneet aikamme huomattavimmat koreografit kuten Jorma Uotinen, Murray Louis ja Carolyn Carlson.

Omat koreografiset työnsä Saarinen aloitti sooloteoksilla. Ensimmäisten ryhmäteosten joukossa olivat tilausteokset Suomen kansallisbaletille ja Bat-Sheva Dance Companylle Israelissa. Vuodesta 1996 alkaen Saarisen teoksia on esittänyt erityisesti hänen oma ryhmänsä Company Toothpick.

Kapellimestari Esa-Pekka Salonen on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen klassisen musiikin taitaja ja merkittävä Suomi-imagon luoja. Hän on onnistuneesti yhdistänyt niin kapellimestarina kuin säveltäjänä luovan taiteellisen osaamisen. Salosen mittava ja menestyksekäs kansainvälinen ura alkoi vuonna 1983. Lyhyellä varoitusajalla hän johti Lontoon filharmonikkoja ja konsertti päättyi bravo-huutoihin. Sitä seurasi kutsu Ruotsin radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi ja Lontoon Philharmonia orkesterin päävierailijaksi.

Kymmenen viime vuoden ajan Salonen on toiminut Los Angelesin filharmonikkojen ylikapellimestarina ja musiikillisena johtajana. Salonen on arvostettu säveltäjä. Viimeisten vuosien aikana hän on pyrkinyt järjestämään aikaa sävellystyölle ja suosittuja, omaperäisiä teoksia on syntynyt useita.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.