Tolkien-tutkimus: Pahakin voi olla hyvä johtaja

Taru sormusten herrasta -saagan menestys on poikinut yllättävän aluevaltauksen, hallintotieteet. Tampereen yliopistossa tehty väitöstutkimus tarkastelee valtaa ja johtajuutta sormustrilogian valossa.

Tutkimuksen tehnyt Harri Hietikko on poiminut Taru sormusten herrasta -kirjasta kahdeksan hahmoa, jotka edustavat eri johtamistapoja.

- Olen tutkinut heidän vahvuuksiaan ja heikkouksiaan eri johtajuusteorioiden valossa. Sen lisäksi olen hakenut heille havainnollistavia, todellisia esikuvia nykypäivän politiikasta tai lähihistoriasta.

Näiden vastinparien avulla voidaan suhteuttaa kirjan henkilöiden toimintaa tosielämään. Velho Gandalf on tutkijan mukaan hyvän johtajan arkkityyppi ja tässä suhteessa jopa saavuttamaton. Tarinan toinen päähenkilö, Gondorin valtaistuimen perijä Aragorn, onkin jo lähempänä todellisen maailman johtajaa omine heikkouksineen.

- Tilanteen hahmotuskyky ei ole hänelle aina paras mahdollinen. Hänellä voi olla kurinpidollisia vaikeuksia. Toisaalta Aragornin pyrkimys harmoniaan saattaa myös aikaansaada ongelmien vähättelyä ja niiden maton alle lakaisemista, arvioi Hietikko.

Pahaakin edustavat hahmot ovat Hietikon mukaan sopivissa olosuhteissa päteviä johtajia. Esimerkiksi tarinan pahikset Saruman sekä Sauron ovat varsin kyvykkäitä ja inspiroivia johtajia, jollaisia tapaa tosielämässäkin.

- He ovat tietotaidoltaan erittäin laaja-alaisia esimiehiä kumpikin. Molemmat osaavat kiteyttää oman organisaationsa perustehtävän äärimmäisen hyvin, heillä molemmilla on tavoitteena sormuksen haltuun saaminen omia tarkoitusperiään varten.

Molemmilla on myös kyky antaa yksiselitteisiä ja toteuttamiskelpoisia ohjeita, mutta Sauronin ja Sarumanin ihmiskeskeinen ulottuvuus saa Hietikolta arvosanan: luvattoman heikko. Juuri tämän osaamisen puute rajoittaa heidän menetelmiensä tehokkuutta.

Kaunokirjallisuudesta vihjeitä ongelmaratkaisuun

Tutkija Hietikon mukaan kaunokirjallisuuden lukeminen antaa eväitä tosielämän kiperistä tilanteista selviämiseen.

- Hyvin kirjoitettu kaunokirjallisuus rohkaisee hakemaan erilaisia vaihtoehtoja. Fantasiamaailman etäännytetty tapahtuma saattaa pohjimmiltaan toimia samaan tapaan kuin normaalin työ- tai yksityiselämän ongelma, Hietikko sanoo.

Vaikka kirjassa esitetty tapahtuma ei antaisi tosielämän ongelmaan suoraa ratkaisua, se saattaa antaa vihjeen siitä, mitä erilaisista valinnoista saattaa olla seurauksena.

Hietikko on leipätyökseen Vaasan kaupunginteatterin hallintojohtaja. Sen lisäksi hän on kirjoittanut salapoliisiromaaneja ja näytelmiä. Kaunokirjallisuuden ja hallintotieteen yhdistäminen ei siten ollut kovin kaukaa haettu ratkaisu.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.