Tutkija: Inhan kieli kummittelee Panu Rajalan kirjassa

Suomalaisen valokuvauksen pioneerin I.K. Inhan syntymästä on tänään kulunut tasan 150 vuotta. Sibeliuksen, Gallen-Kallelan ja Halosen varjoon jäänyt kulttuurin suurmies oli kuitenkin aikansa edelläkävijä.

Inha on innoittanut myös kirjailija Panu Rajalaa, tutkijan mukaan melko suorasanaisesti.

Into Konrad Inha oli vuosituhannen vaihteen moniosaaja, multitalentti. Hän kirjoitti, suomensi, valokuvasi ja toi mm. polkupyöriä Suomeen. Kerrotaanpa hänen ansiokseen polkupyörä-sanan keksiminen. Ennen 1880-lukuahan pyörää kutsuttiin velosipediksi.

– Joka tapauksessa hän oli kyllä keskeinen polkupyöräurheilun edustaja, sanoo 15 vuotta Inhaa tutkinut erikoistutkija Jukka Kukkonen Suomen valokuvataiteen museosta.

Suomen valokuvataiteen museossa on pieni I.K. Inhan näyttely. Siellä on esillä valokuvien lisäksi mm. yksi I.K. Inhan veljen Väinön varastosta löytynyt pyörä.

– Jos olisi tavannut nuoren Inhan niin varmasti olisi ajatellut, että onpa fiksu ja eloisa kaikesta kiinnostunut nuori mies, mutta jollakin tavalla aika itsepäinen sitten vielä. Rakkaudessa hänellä ei ollut onnea, lapsia hän ei saanut ja eli viimeiset vuotensa erakkona, kertoo museojohtaja Elina Heikka.

Pyörällä pitkin Suomea

I.K. Inha jäi hieman muiden kulta-ajan taiteilijoiden varjoon. Sibelius, Järnefelt ja Halonen ovat suurelle yleisölle huomattavasti tutumpia. Valokuvauksen uranuurtaja Inha jota tapauksessa kuitenkin oli.

– Omana aikanaan hän oli kyllä taiteentekijöiden ytimessä. Hän oli osa sitä taiteilijoiden, kirjailijoiden ja säveltäjien joukkoa, joka juuri siellä vuosisadan vaihteessa kertoi meille siitä mikä on Suomi ja mikä on tämä maa, mikä on tämä kansakunta, jolle itsenäisyyttä tavoitellaan, kertoo Heikka.

Useita kiloja painava kamera pyöräntarakalla Inha kiersi Suomea, toimitti juttuja Suomettareen ja kuvasi. Noin 2000 kuvan joukosta löytyy niin Helsinkiä, Vienan Karjalaa, maaseudun työtä kuin lehmiäkin. Mutta erityisesti Suomen luontoa.

– Inhan henkilökohtainen kosketus suomalaiseen luontoon on ensimmäisen kerran valokuvaajan kautta tullut vaikuttavasti visualisoitua, sanoo erikoistutkija Kukkonen.

Rajalan tyyli Inhalta

Inha-innostus on alkanut tosissaan vasta 2000-luvulla, Uusimmassa Panu Rajalan Finlandia-ehdokkaassa kummittelee tutkijan mielestä selkeästi Inhan kieli. 

– Inhan kirjallinen ilmaisun lähtökohta ja kieli kyllä aika vahvasti kummittelee siellä Panu Rajalan kirjassa. Se tyyli ja lauserakenteet on lainattu Inholta itseltään. Siinä on paljon suoria lainauksia. Rajala on todella mennyt Inhan ja hänen tekstiensä sisälle, kertoo erikoistutkija Jukka Kukkonen MTV:lle.

Voiko sitä sanoa kopionniksi?

– No kyllä tai ainakin mukaeluksi. En ole ehtinyt lukea kirjaa vielä ihan loppuun, sanoo Kukkonen.

WSOY:n mukaan Panu Rajalan Intoilija-teos ei riko tekijänoikeuksia eikä ole plagiaatti. Kirja sisältää lainauksia Inhan teksteistä ilman erillistä merkintää. Ylen haastattelema Rajala myöntää tämän, mutta huomauttaa merkinneensä lähteet kirjan loppuun.

Inha-innostus tuli myöhään

Inha kuoli vuonna 1930, mutta oikeastaan vasta 60-luvulla hänestä ilmestyi ensimmäinen henkilöhistoriallinen artikkeli Kalevalaseuran vuosikirjassa.

1970-luvulla Inha alkoi kiinnostuksen kohteena nousta ja nyt vuosituhannen alkupuolella on tullut useita Inha-julkaisuja ja voidaan puhua jo Inha-innostuksesta.

– On ollut tarve luoda suomalaiselle valokuvalle historiaa ja nostaa keskeisiä vaikuttajia esiin nimenomaan taiteilijuuden kautta.

– Pidän erityisesti hänen luontokuvista.  Inhan luontokuvissa henkilökohtainen kosketus on ensimmäisen kerran valokuvaajan kautta tullut esiin ja vaikuttavasti visualisoitu. Sellainenkin itsestään selvältä kuulostava aihe kuin Suomen talvi -  ei sitä ennen Inhan kuvia kovin vakuuttavasti esitetty, sanoo Kukkonen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.