Työryhmä panostaisi elokuva- ja tv-alan koulutukseen

Elokuva- ja televisioalan ammattilaisten koulutuksen laadukkuus tulisi turvata ja alan oppilaitosten työjakoa tulisi selkeyttää. Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osaston ja ammattikorkeakoulujen elokuva- ja televisiokoulutusta antavien yksiköiden olisi toimittava verkostona ja lisättävä yhteistyötään. Näin toteaa alan koulutustarpeita linjannut työryhmä, joka luovutti muistionsa opetusministeri Maija Raskille tänään Helsingissä. Työryhmä tarkasteli nyt ensimmäistä kertaa yhden alan yliopisto- ja ammattikorkeakoulukoulutusta samana kokonaisuutena.

Työryhmän mielestä ei ole taloudellisesti eikä laadullisesti järkevää lisätä elokuva - ja tv-alan koulutuksen määrää. Erityisesti ammattikorkeakouluihin on perustettu viime vuosina runsaasti uusia koulutusyksikköjä ja aloituspaikkoja. Elokuva- ja televisioalaa joko yliopistossa tai ammattikorkeakouluissa hakee vuosittain opiskelemaan reilusti yli kaksituhatta nuorta, joista aloituspaikka on tarjolla noin 250:lle. Lisäksi elokuva- ja televisioalan koulutusta järjestetään mm. omaehtoisena aikuiskoulutuksena tai työllisyyskoulutuksena lukuisissa oppilaitoksissa.

Vaikka audiovisuaalinen ala kokonaisuudessaan kasvaa nopeasti, se ei riitä työllistämään kaikkia elokuva- ja televisioalalle koulutettuja ympärivuotisesti ja täysipäiväisesti. Alan korkeakoulututkinnon suorittaneet joutuvat kilpailemaan suppeamman koulutuksen saaneiden kanssa. Myös useat lähialojen koulutusta saaneet kilpailevat samoista työtehtävistä, työryhmä toteaa.

Ajanmukainen koulutus on erittäin kallista ja vaatii mittavia laiteinvestointeja, minkä takia kaikissa yksiköissä ei

ole mahdollista antaa riittävän korkeatasoista koulutusta. Sopivia työharjoittelupaikkojakaan ei riitä kaikille. Työryhmän mielestä ongelmaksi on muodostumassa myös pätevän opettajakunnan saatavuus.

Työryhmän mielestä oppilaitosten yhteistyön tulisi olla säännöllistä ja tehokkaampaa. Esimerkiksi kalliita laitteita hankittaessa tulisi sopia niiden yhteisestä käytöstä. Rahoitusta olisi monipuolistettava ja lisättävä ulkopuolisen tutkimus-, täydennyskoulutus- ja kehittämisrahoituksen osuutta. Myös Teknologian kehittämiskeskus TEKESin tulisi rahoittaa alan soveltavaa tutkimusta.

Elokuva- ja televisioala on keskeinen osa kulttuuriteollisuutta ja sisältötuotantoa. Se on myös liikevaihdolla mitattuna yksi nopeimmin kasvavista aloista kulttuuriteollisuudessa. EU:n arvioiden mukaan koko audiovisuaalinen ala työllistää kokopäiväisesti noin 1,8 miljoonaa ihmistä. Mm. jakelukanavien digitalisoinnin ja teknologian kehittymisen myötä alan odotetaan työllistävän noin neljä miljoonaa henkilöä vuonna 2005.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.