Unohtakaa hetkeksi piparkakkujen teko, tehkää historiaa

Kotimaisella elokuvalla on tänä vuonna ensimmäistä kertaa yli 40 vuoteen mahdollisuus ylittää kahden miljoonan katsojan raja. Tuosta maagisesta luvusta puuttuu enää alle 30 000 katsojaa. Tulos on todella kova, sillä viime vuonna kotimainen sai nipin napin miljoona katsojaa. Lisäksi ensi-iltaan on joulupäivänä tulossa vielä yksi kotimainen, Lauri Nurksen ohjaama Veijarit. Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn pelkää nyt, että suomalaiset linnoittautuvat pyhinä koteihinsa ja historiallinen katsojakertymä jää saavuttamatta.

Isänmaallisessa hengessä lippujonoon

-Ohjelmistossa on niin hyviä kotimaisia elokuvia, että lopettakaa nyt hetkeksi se piparkakkujen leipominen ja menkää isänmaallisessa hengessä katsomaan kotimainen elokuva. Kahden miljoonan katsojan haamurajan saavuttaminen on aivan huikea juttu suomalaiselle elokuvalle. Sitä ei ole tapahtunut sen jälkeen, kun televisio tuli Suomeen, Krohn iloitsee.

-Minun pitää varmaan itse keskittyä jouluna vain käymään elokuvissa. Täytyy myös soitella sukulaisille ja ystäville, että menkää ostamaan lippu kotimaiseen elokuvaan. Minä en kestäisi sitä pettymystä, että kahdesta miljoonasta jäisi puuttumaan kaksi lippua, Krohn naureskelee.

Koko katsojamäärä yli 8 miljoonaa

Elokuvateattereissa on käynyt tänä vuonna muutenkin ennätysmäärä katsojia, 8 miljoonaa. Kotimaisen elokuvan katsojaosuus on 27 prosenttia ja se on tuplannut katsojalukunsa viime vuodesta. Syynä innostukseen ovat esimerkiksi teattereiden digitoinnin mahdollistama kopiomäärien kasvu ja monipuolinen tarjonta. Tänä vuonna ensi-iltoja on ollut 23. Jatkossakin ensi-iltamäärä pyritään säilyttämään parissakymmenessä, jotta kaikille ikäryhmille olisi kiinnostavaa tarjontaa.

-Ehkä tarjonnan monipuolisuus on tärkeintä. Kun jokainen tarina on tekijöilleen merkittävä, ne koskettavat yleisöä. Meidän levittäjämme ja tuottajamme ovat yhä ammattimaisempia. He osaavat tehdä elokuvansa sovitussa budjetissa ja ajassa ja osaavat tiedottaa siitä, Krohn arvioi.

Digitointi tasa-arvoistaa elokuvatarjontaa

Filmikelat jäävät historiaan kolmessa vuodessa. Digikopiot maksavat vain 20-30 prosenttia filmikopion hinnasta. Siitä on apua varsinkin dokumenttielokuville. Kun ennen dokumenttielokuvasta otettiin korkeintaan kolme tai neljä kopiota, nyt otetaan helposti 40. Dokumentit saavatkin tänä vuonna teattereissa huikeat 160 000 katsojaa. Kun edellisvuonna suomalaiselokuvista otettiin 350 kopiota, tänä vuonna niitä otettiin 700.

Digitointi on edennyt tasa-arvoisesti ympäri maata. Elokuvasaleista on digitoitu 40 prosenttia, osittain EU:n tuella, ja tahti on kova myös ensi vuonna.

Pikkukaupungeissakin nähdään uutuudet heti

-Toivon, että digitointi parhaimmillaan jopa vähentää elokuvien varastamista netistä. Ihmiset ovat malttamattomia ja jos he eivät löydä laillista keinoa ostaa puheenaiheeksi noussutta elokuvaa, niin ikävä kyllä he joskus varastavat sen. Digitointi on myöskin alueellinen tasa-arvotekijä, joka tuo ensi-illat samaan aikaan kaikkialle maahan, Krohn selventää.

Kotimaan levityspäällikkö Harri Ahokas Suomen elokuvasäätiöstä kertoo, että digisaleja on nyt noin 50 paikkakunnalla. Lisää tulee 40-50 salin tahtia vuosittain. Digitointi selittää osaltaan kotimaisen poikkeuksellista menestystä. -Nämä teatterit saavat ensi-iltansa samaan aikaan valtakunnallisen ensi-iltajulkisuuden kanssa, eikä elokuvaa tarvitsee enää odottaa kuukausikaupalla, jolloin sen DVD-julkaisu saattaa olla jo lähellä. Pienemmillä paikkakunnilla kotimainen elokuva on myös perinteisesti ollut suositumpaa kuin ulkomainen tarjonta, Ahokas kertoo.

Irina Krohn uskoo, että elokuvissakäynti lisää ihmisten hyvinvointia.

-Olen itse oon vähän lapsellinen ja isänmaallinenkin ihminen ja uskon, että kansakunta, jolla on yhteisiä tarinoita, pystyy myös ratkaisemaan omat ongelmansa. Uskon, että ihmiset, jotka käyvät katsomassa välillä hauskoja tarinoita ja välillä vaikeita tarinoita, ovat viisaampia vanhempia ja viisaampia ihmisiä. Ainakin he ovat rentoutuneempia, Krohn sanoo.

Katso tänään lisää Kymmenen uutisista.

Katso Terhi Hyvärisen juttu

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.