Väinö Tanner- palkinnot jaettu

Neljä yhteiskunnallisesti merkittävää vaikuttajaa palkittiin tänään Väinö Tannerin säätiön jakamilla tunnustuspalkinnoilla. 300 000 markan palkinnot myönnettiin ministeri Max Jakobsonille, dosentti Maria Lähteenmäelle, professori Juha Siltalalle ja professori Tuula Tammiselle.

Säätiö perusti myös Väinö Tannerin akatemian, johon palkittujen ohella kutsutaan jäseniksi kahdeksan ansioitunutta suomalaista. Elinikäisiksi jäseniksi kutsutaan presidentti Tarja Halonen, arkkipiispa Mikko Juva, presidentinrouva, ekonomi Tellervo Koivisto, taiteilija Stefan Lindfors, valtiotieteen tohtori Maija-Riitta Ollila, pääjohtaja Ylermi Runko, professori Hannu Soikkanen ja kirjailija Kaari Utrio. Akatemian tarkoituksena on edistää henkistä kasvua, moniarvoisuutta ja suvaitsevuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tanner-Akatemia määrittelee kullekin toimivuodelle tietyn teeman. Perustamisvuoden teemana on rasismi.

Palkitut mielipidevaikuttajia

Ministeri Max Jakobson palkittiin elämäntyöstään lehtimiehenä, diplomaattina ja historioitsijana. Säätiö toteaa perusteluissaan, että Jakobson on harvinainen suomalainen maailmankansalainen, joka on tulkinnut maailmantapahtumia meille ja Suomea muulle maailmalle. Säätiö perustelee myös tutkijoille myöntämiään palkintoja heidän ansioistaan yhteiskunnallisessa keskustelussa. Dosentti Maria Lähteenmäki on ansioitunut sosiaalihistorian, erityisesti naishistorian, saralla. Professori Juha Siltala on merkittävä aikalaiskriitikko ja psykohistorian uranuurtaja Suomessa. Professori Tuula Tamminen on tutkijana ja mielipidevaikuttajana perheen ja inhimillisten elämänarvojen puolestapuhuja, joka on luonut Suomeen kansainvälisesti huipputasoista pikkulapsipsykiatriaa, perusteluissa todetaan. Väinö Tannerin säätiön puheenjohtajana toimii kirjailija Arvo Salo.

Voimakastahtoinen idealisti esikuvana


Väinö Tannerin syntymäpäivästä oli sunnuntaina kulunut 119 vuotta. Sosiaalidemokraattien johtohahmoihin lukeutunut Tanner oli yksi Suomen kiistellyimmistä valtiomiehistä, paljolti sodanaikaisten linjaustensa vuoksi. Neuvostoliiton painostuksesta hänet tuomittiin viideksi vuodeksi vankilaan sotasyyllisenä. Vuonna 1926 nimitetty pääministeri Väinö Tannerin vähemmistöhallitus oli ensimmäinen, jossa sosiaalidemokraatit pääsivät Suomessa muodostamaan hallitusta. Tanneria on luonnehdittu myös vakaaksi anti-kirkolliseksi idealistiksi, joka kieltäytyi virallisista kunniamerkeistä.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.