Valtion taidemuseo kärvistelee rahapulassa

Ateneumin taidemuseo on saanut mittavan italialaisen grafiikan kokoelman lahjoituksena. Lahjoittaja on 35 vuotta Suomessa asunut taidemesenaatti Rolando Pieraccini suomalaisen Siv-vaimonsa kanssa.

- Olemme todella ilahtuneita lahjoituksesta, huokaa Ateneumin johtaja Maija Tanninen-Mattila keskellä puolivalmista näyttelyä. Avajaiset ovat yleisölle perjantaina.

- Lahjoitus ja laaja näyttely nostavat Ateneumin 1900-luvun italialaisen grafiikan kansainväliseksi keskukseksi. Tällaista kokoelmaa ei löydy edes Italiasta, kertoo Tanninen-Mattila.

Pieraccinin lahjoitus kattaa kaikkiaan 700 teosta, nyt esillä 325 grafiikanlehteä. Näyttelyn on koonnnut lahjoitusten joukosta museon kuraattori Heikki Malme.

- Olihan tämä Italian taidepiireissäkin uutinen, että heidän kansalaisensa lahjoittaa valtavan kokoelmansa toisen maan keskusmuseoon. Mutta Pieraccini rakastaa Suomea asuttuaan täällä niin pitkään. Hän haluaa ylläpitää maiden taidesuhteita. Taiteenkerääjänä hän on lahjoittanut suomalaista taidetta Italiaan, mm. Uffiziin.

Rolando Pieraccini on taidekirjoja kustantava liikemies ja keräilijä, joka karttaa julkisuutta eikä ollut paikalla torstain lehdistötilaisuudessakaan.

"Näin ei voi jatkaa"

Museon riemu muuttuu nopeasti huoleksi, kun mietitään hankintamäärärahoja. Valtio taidemuseo, joka kattaa talous- ja hallintoyksikkönä kolme museota: Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoff (kaikki Helsingissä), on saanut tälle vuodella hankintarahaa 739 000 euroa. Ensi vuodelle valtion budjettiesityksessä seisoo 239 000 euroa, sis puolen miljoonan euron leikkaus.

- Näin ei voida jatkaa, sanoo johtaja Tanninen-Mattila. Ei Ateneumin kaltaisen kansallisgallerian hankintoja voida kartuttaa vain lahjoituksin. Budjetti on jo nyt kovin vaatimaton. Jos leikkaus toteutuu, emme pysty hankkimaan juuri mitään

Viimeksi Ateneum osti kaksi vuotta sitten 400 000 euroa maksaneen Helene Schjerfbeckin teoksen Punaisia omenoita. Osa rahoituksesta saatiin Kauniston suvun säätiöltä.

- Suomen taiteen kultakauden (1800-1900-luvun vaihde) arvoteosten hankinta on jo lipunut käsistämme. Olemme miettineet vaikkapa kansalaiskeräystä, jos joku arvoteos ilmaantuu ostettavaksi, pohtii Ateneumin johtaja.

Katso Kari Pyrhösen juttu

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.