Vanhojen ääninauhojen pelastamisella kiire

Tampereen yliopiston Kansanperinteen laitoksella on Yleisradion jälkeen Suomen toiseksi suurin nauha-arkisto. Se sisältää muun muassa professori Erkki Ala-Könnin suuren äänitekokoelman. Vanhimmat avokelanauhat eivät enää kestä pyörittämistä, mutta toisaalta ne tuhoutuvat hitaasti myös itsekseen. Kansanperinteen laitoksella on arkistonauhaa yli 21 000 tuntia, siitä neljännes on professori Erkki Ala-Könnin keräämää aineistoa. Äänitteiden digitalisoinnilla on kiire, mutta rahaa pelastustyöhön on vähän.

Arkistovirkailija Jari Mäenpää Tampereen yliopiston kansanperinteen laitokselta kertoo, että hän siirtää tuhoutumassa olevan nauhan -esimerkisi sellaisen, jolla on kolttamiehen joiku- kovalevylle digitaliseen muotoon. -Sitten korjailen sitä ääntä, otan tommosia nipsuja, napsuja pois, Mäenpää kertoo työstään.

Jos vanhoja keloja ei pyöritä, ne magnetisoituvat pilalle. Ja toisaalta: huonoimmat eivät enää kestä pyöritystä, vaan kertakuuntelu voi hävittää äänen kokonaan. Elokuva ja valokuva ovat jo saaneet pelastusprojektinsa, äänitteisiin on havahduttu vasta nyt. -Meillä tää kulttuuri on selvästi kirjallis-kuvallista kun verrataan jonnekin sanotaan vaikka Keski-Euroopan maihin, joissa on isot äänitearkisto. Meillä ajatellaan, että nauhoja ei enää tarvita kun se on nuotinnettu. -Nyt on muut digitointiprojektit käynnistyneet, nyt vois sitte olla äänitteen aika ja se tilanne on tosi hälyttävä, kertoo johtaja Vesa Kurkela Kansanperinteen laitokselta.

Tampereella nauhojen pelastus alkoi yliopiston rahalla ja jatkuu nyt Kulttuurirahaston apurahalla. Työtä riittää sillä pelastettavaa on yli 21 000 tuntia, ja digitointi etenee vain 800 tunnin vuosivauhdilla.
(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.