Mainos

Lukemattomia kirjoja

Mielipiteet

Kirja-arvio: Rutto on aina keskuudessamme

Lena Hulden, Larry Hulden ja Kari Heliövaara: Rutto (Like 2017)

Rutto on kamala tauti, koska se pystyy tappamaan ihmisen muutamassa päivässä. Se myös tarttuu helposti ja kun ihmiset ovat yrittäneet paeta ruttoa, he ovat itse asiassa vieneet sen uusille alueille ja tartuttaneet jälleen uusia ihmisiä.

Kun ihmisiä kuolee ympärillä nopeasti, koko yhteiskunta romahtaa ja jokainen ajattelee vain itseään. Ja kun tautiin on etsitty syyllisiä, ovat esimerkiksi juutalaiset joutuneet nopeasti roviolle.

Rutto ei ole pelkästään tappanut vaan aiheuttanut suuria muutoksia taloudessa ja yhteiskunnissa ja jopa taiteessa.

Rutto paransi maatyöläisen asemaa

Kun työväki ruton takia vähentyi, piti jäljelle jääneille maksaa enemmän palkkaa ja maatyöläisiä piti myös kohdella aiempaa paremmin. Maaorjuus alkoi vähentyä.

Kun kylät autioituivat, pellot jäivät kesannolle. Hylättyä peltoja käytettiin laitumina ja lisääntynyt nautojen määrä johti suurempaan lihankulutukseen. Metsien määrä lisääntyi ja lisääntynyttä puutavaraa käytetiin laivojen rakentamiseen.

Lena Huldenin, Larry Huldenin ja Kari Heliövaaran kirjoittama tietoteos rutosta on kaikenkattava kuvaus tämän taudin aiheuttamista kamaluuksista mutta myös yhteiskunnallisista muutoksista. Samalla kirja muistuttaa, että rutto ei ole kadonnut minnekään vaan se voi tavalla tai toisella aiheuttaa epidemioita tulevaisuudessakin.

Rutto on aina keskuudessamme

"Ruton historia osoittaa, että valtavia määriä ihmisiä tappavia ruttoepidemioita voi puhjeta lähes missä tahansa täysin odottamatta. - Ruttobakteeri on aina mukanamme, halusimme tai emme, ja odottaa vain sopivaa hetkeä."

Kirjoittajat muistuttavat, että rutto voi siirtyä maanosasta toiseen nykyisin myös lentokoneissa. Päivittäin tehdään noin satatuhatta lentoa, joten ruton leviäminen voisi nykypäivänä olla todella nopeaa.

Monilla meistä lienee varma tieto, että rutto on tauti, joka tappoi useassa aallossa hurjat määrät ihmisiä joskus kauan sitten ja että nyt se on kukistettu antibiootein. Siksi onkin hyvä, että koko kirja alkaa katsauksella nykyaikaan.

Vuonna 2013 Kirgisiassa 15-vuotias poika sairastui ja kuoli ruttoon syötyään grillatun murmelin. Tämä johti yli sadan ihmisen eristämiseen, jonka lisäksi naapurimaat Venäjä ja Kazakstan pystyttivät erikoisyksiköitä Kirgisian rajoille.

Maapallolla on ollut kolme suurta ruttopandemiaa

Välimeren alueella vaikuttanutta niin sanottua Justinianuksen ruttoa 500-700-luvuilla on pidetty ensimmäisenä ruttopandemiana. Läntisen maailman suurimman kaupungin Konstantinopolin (nykyisen Istanbulin) asukkaista kuoli 40 prosenttia.

Toinen pandemia alkoi Sisiliasta 1348 ja musta surma tappoi muutamassa vuodessa noin kolmasosan eurooppalaisista eli 75-200 miljoonaa ihmistä.

Kirjoittajat haluavat konkretisoida tapahtunutta kertomalla, että jos sama tapahtuisi Suomessa pääkaupunkiseudulla, parissa vuodessa neljän kaupungin väestö vähenisi nykyisestä 1,1 miljoonasta alle 400 000:een.

Syntyisi valtava paniikki, joukkopako ja ryöstelyä. Terveydenhuoltohenkilökunta kuolisi tai kieltäytyisi hoitamasta sairaita. Ruumiita ei saataisi haudattua niiden suuren määrän takia ja siksi, koska kaikki haudankaivajat olisivat jo kuolleet. Koulut ja joukkoliikenne lakkaisivat toimimasta, ihmiset valtaisivat tyhjiä asuntoja, murhaisivat, raiskaisivat ja ryöstelisivät. Kaupungit eristettäisiin ja yhteiskunta kaikkine toimintoineen lakkaisi olemasta.

Kolmas pandemia alkoi Kiinassa vuonna 1855 ja kesti pitkälle 1900-luvulle. Lisääntyneen höyrylaivaliikennöinnin takia rutto levisi ympäri maapalloa laivarottien välityksellä. Kirjassa on yksityiskohtaisia kuvauksia taudin matkaamisesta kaikkialle maapallolla Etelämannerta lukuun ottamatta.

Rutto bioaseena

Kirjassa kerrotaan myös 1900-luvun biologisesta sodankäynnistä, jossa pernarutto näyttelee keskeistä osaa.

Ehkä hirveimpiä kokeita tekivät japanilaiset Kiinan Harbeissa, jossa ruttobakteereja tartutettiin vankeihin. Vankileirillä (yksikkö 731) ihmisten keskimääräinen elinaika oli yksi kuukausi. Kaiken kaikkiaan melkein puoli miljoonaa kiinalaista kuoli japanilaisten synnyttämiin ruttoepidemioihin.

Päinvastoin kuin esimerkiksi isorokko, ruttoa ei pystytä tuhoamaan kokonaan. Ruttobakteeri kiertää koko ajan jyrsijöissä ja pystyy olemaan maaperässä vuosikymmeniä. Kunnollista rokotetta ruttoon ei ole kehitetty mutta antibiootit toimivat hyvin ainakin toistaiseksi. Myös tartunnansaaneiden eristäminen on toiminut tehokkaasti.

Rutto-kirja on hienosti kuvitettu ja tekstiasu on moitteeton. Siksi häiritsee, että Hongkong on johdonmukaisesti kirjoitettu englantilaisittain Hong Kong.

 

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.