Kuntavaalit jäävät hirmuisen EU-syksyn varjoon

Kun kansanedustajat marssivat keskiviikkona eduskuntaan ja aloittavat syysistuntokautensa, poliittisesta hatusta kannattaa pitää kiinni muidenkin kuin Veltto "Baskeri" Virtasen (ps.). Syksyllä mennään näet lujaa. Moni saattaa jäädä stressivapaalle jo ennen eduskunnan joulutaukoa.

Kyse ei ole pelkästään lokakuun lopun kuntavaaleista.

Tai mistä ihmeen kuntavaaleista? Jo nyt kuntavaalit näyttävät jäävän EU:n rahoitus- ja rakennekriisien varjoon, eikä tilanne syksyn mittaan helpota – päin vastoin.

– Suhteemme Euroopan Unioniin ei ole enää entinen, mikä se on ollut ennen tätä syksyä.

Näin tiivisti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) syysistontokauden aluksi järjestämässään tiedotustilaisuudessa tiistaina.

Heinäluoman kanta on yleinen politiikan ykköspäättäjien vitjassa: edessä olevat EU-linjaukset ovat Suomen kannalta historiallisia. Päätökset ohittavat hänen mukaansa merkittävyydeltään jopa Suomen liittymisen Euroopan talous- ja rahaliittoon, osa hakee vertauksia jopa sotavuosilta - tai ainakin Neuvostoliiton kanssa solmitusta YYA-sopimuksesta.

Heinäluoma arvioi, että Suomella on Eurooppa-politiikassaan edessä tärkein syksy koko EU-jäsenyytemme aikana ja Suomi voi joutua hyvin hankaliin asetelmiin.

Kuinka monta uutta tukipakettia?

Mikä on Suomen kokonaisvastuiden määrä?

Millaisiksi käännetään EU.n tulevia rakenteita joulukuun huippukokouksessa.

Ja ennen kaikkea: mikä on Euroopan Keskuspankin EKP:n rooli - varsinkin suhteessa suomalaiseen kansanvaltaan.

Suuri ennustaja ei tarvitse olla, kun arvaa, että keskustelu pääsee kunnolla vauhtiin ensi viikon keskiviikkona. 12. syyskuuta Saksan perustulakituomioistuimelta odotetaan kantaa EU:n pysyvästä vakausmekanismista EVM:stä ja sen yhteensopivuudesta Saksan lainsäädännön ja Euroopan talouskriisin hoidossa.

EU:n päämiehet sopivat viime joulukuussa, että päätökset EVM:n käytöstä voi tehdä 85 prosentin määräenemmistöllä. Eli Suomella ei olisi päätöksiin yksinään nokan kopauttamista. Siinäkin Suomen valtiollista valtaa viedään raakasti EU:n suuntaan, perustuslakivaliokunnan mukaan se sotii myös Suomen perustuslakia vastaan. Voi sotia, mutta jos Saksa valitsee suunnan, Suomen herrat marssivat perässä.

Mutta onhan se nähty ennenkin, miten Suomea viedään Saksan peräaallossa. Huhtikuussa 1918 Rüdiger von der Goltz tuli Hangon kautta panemaan Suomen asioita järjestykseen, kesällä 1941 mentiin saksalaisten kanssa yhtä jalkaa kohti suurta seikkailua... Nyt odotellaan sitten Saksan perustuslakituomioistuimen linjauksia tulevasta suunnasta.

Eduskunnan syyskauden alla kotimaista keskustelua on käyty myös puhemies Eero Heinäluoman poliittisesta roolista. Heinäluoman koulukiusaamishöpötystä peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) yhteydessä sopii ihmetellä, mutta muuten keskustelu puhemiehen poliittisista otteista on joutavanpäiväistä. Heinäluoman edeltäjistä Paavo Lipponen (sd.) kävi tämän tästä sorkkimassa päivänpolitiikassakin (varsinkin vaalien alla), samoin Sauli Niinistö (kok.). "Sydänten puhemies", madame Riitta Uosukainenkin (kok.) olisi varmaan päivän politiikkaan puuttunut, mutta - kaikella kunnioituksella - siihen hänen kykynsä eivät riittäneet.

Eli ei mitään uutta auringon alla.

Puhemiehen poliittisesta roolista kannattaa olla huolissaan sitten, kun se alkaa näkyä puhemieskorokkeelta. Poliittista eunukkia puhemiehestä ei kannata tehdä – sitä paitsi se olisi itsepetosta kaikkien kannalta.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.