TV-Opas

Päätoimittajan kolumni: Eurooppa ei ole enää entisensä – johtajilta kysytään malttia

Järkyttävät uutiset Pariisista ovat iskeneet voimalla myös Euroopan ja demokratian syvimpiä arvoja ja elämäntapaamme vastaan.

Ne ovat viimeistään nyt tuoneet sodan kauhut myös lähelle meitä, eri tavoin ja dramaattisemmin kuin aikaisemmin.

Ranskan presidentti Francois Hollande puhuu sotatoimista ja päättäväisistä otteista terroristeja vastaan. Tyyli on hyvin samanlainen kuin vuonna 2001 New Yorkin WTC:n terrori-iskuissa. Silloin presidentti George W. Bush julisti sodan terrorismia vastaan, eikä maailma ole sen jälkeen ollut entisensä. Sotia on käyty ja diktaattoreita kaadettu mutta itse terrorismi on jäänyt.

Tavallisille ihmisille se on ollut arkipäivää muun muassa lentomatkustajien turvatarkastuksissa ja muissa rajoitteissa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija arvioi tänään, että Isis on muuttanut nyt taktiikkaansa.

Aiemmin se keskittyi ylläpitämään islamistista valtiota muun muassa Syyriassa ja Irakissa. Nyt se näyttäisi iskevän siviilikohteisiin muissa maissa.

Maanpuolustuskorkeakoulun terrorismin tutkija Antti Paronen puolestaan sanoi lähetyksessämme, että Pariisin iskut kertovat Isisin merkittävästä kyvystä ulkomaanoperaatioihin.

Euroopan ei pidä antautua

Eurooppa ei ole enää entinen.

Terroristit pyrkivät haastamaan elämäntapamme, haavoittamaan turvallisuuden tunnettamme, synnyttämään pelkoa ja rajoittamaan vapauttamme.

Siksi juuri näissä ei pitäisi antautua. Ei muuttaa avointa elämäntapaamme, ei antaa ylivaltaa pelolle, ei rajoittaa vapauksiamme.

Kiihtyvä pakolaiskriisi on jo haastanut Euroopan yhtenäisyyttä ja kykyä yhteistyöhön. Kansainvälinen yhteisö ei ole kyennyt vaikuttamaan siellä missä sen olisi pitänyt vaikuttaa – Syyriassa ja Irakissa. Siimaa väkivallalle ja sodalle on annettu liikaa ja liian kauan.

Nyt, jos koskaan on eurooppalaisen yhtenäisyyden ryhdistäydyttävä.

Muuten hiipii mieleen epämiellyttävä ajatus siitä, että Euroopan unioni olisi tosipaikassa kuin Kansainliitto: toiveikkaissa ajatuksissa sodan jälkeen synnytetty mutta lopulta heikko jättiläinen, joka kaatui rohkeuden ja päätöksenteon puutteeseen, pelkkään illuusioon sitoutuneisuudesta ja yhtenäisyydestä.

Nyt kysytään lujaa malttia Euroopan johtajilta. Niiltä, jotka joutuvat katsomaan pidemmälle ja tekemään kriisissä kauaskantoisia ratkaisuja. Tehkää se niin, etteivät Euroopan perusteet petä eivätkä arvomme järky.

Varmasti tässä taistelussa joudutaan käyttämään kovempia keinoja kuin olemme tähän asti Euroopassa tottuneet. Euroopan ulkorajojen rajatarkastukset ja rajojen pitävyys on yksi vaatimus, mutta uhka vapaata liikkuvuutta ja Schengen-aluettakin kohtaan on todellinen.

Kuitenkin on niin, ettei mikään kansallisvaltio pysty yksin asiaa ratkaisemaan eikä toisaalta jättäytymään ratkaisuista sivuun. Ulkoministeri Timo Soini muotoili asian hyvin: " Katsomopaikkoja ei globaalissa maailmassa ole vaan kaikki toimet koskettavat kaikkia ja kaikkien on toimittava, myös Suomen."

Joskus kun aihetta on, voi vallanpitävien vahtikoira – media – antaa myös tunnustusta. Ja nyt se paikka on. Suomen poliittinen johto on toiminut Pariisin iskujen jälkeen viime yönä ja tänään nopeasti ja selkeästi. Kommentit ovat olleet hyviä, tasapainoisia ja suoria. Ulkoministeri Timo Soini on vetänyt hyvin. Sisäministeri Petteri Orpo raportoi toimenpiteistä, joihin on ryhdytty.

Mutta tämä on vasta alkua.

Paine EU-tason päätöksiin ja koko kansainvälisen yhteisön kriisinhallintakykyyn kasvaa. Ja tässä myös todella vaaditaan mukaan Venäjää ja Kiinaa. Nyt nyt pitää saada ratkaisuja aikaan niin Syyriassa kuin pakolaiskriisin hoidossa.

Ja hyvä on muistaa: Kun valmiutta terrorismia vastaan nostetaan, niin juuri tuollaisia hirmutekoja pakolaisista suurin osa pakenee.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.