SDP:n kierrätys: eipä kannata ihmeitä odotella

Nyt se sitten on tapahtunut, mitä on liki kaksi vuotta odotettu!

SDP on kierrättänyt ministereitään. Epäillä sopii, että Pia Viitanen (sd.) ja Susanna Huovinen (sd.) eivät lennätä puolueen kannatusta taivaisiin, hyvä jos entinen säilyy.

Aloitetaanpa tämä viisastelu luvulla 16,2.

Kyseessä ei ole raamatunjae, vaan SDP:n hirvittävän surkea kannatusprosentti tuoreimmassa, Ylen tekemässä gallupissa. Se pitäisi saada nousemaan tai muuten puheenjohtaja Jutta Urpilaista viedään kuin kuoriämpäriä. Tulos tai ulos.

Sitä yritetään nyt rytminvaihdoksella, ministerikierrätyksellä. Urpilainen lupasi kierrätyksen jo hallituksen nimityksen yhteydessä, tulos on tässä:

Tamperelaisesta Pia Viitasesta tulee uusi asunto- ja viestintäministeri, kun Krista Kiuru (sd.) siirtyy opetusministeriksi ja Jukka Gustafsson (sd.) päättää ensimmäisen ja viimeisen parivuotiskokeilunsa valtioneuvostossa ulosheitettynä. Jyväskyläläinen Susanna Huovinen (sd.) puolestaan perii Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) paikan ja ongelmat peruspalveluministerinä. Maria G-R jää viikon lomalle miettimään EU-vaalikampanjansa avausta.

Taivas ei varsinaisesti revennyt, kun Urpilainen marssitutti valittunsa esiteltäväksi SDP:n eduskuntaryhmän huoneeseen.

Kierrätyksen jälkeen Urpilaisen tilanne ainakin eduskuntaryhmän suhteen tulee olemaan hankalampi kuin kertaakaan kahden vuoden aikana. Tähän saakka ryhmä on ihmeenkin uskollisesti pitänyt mölyt mahassaan puoluejohtoa kohtaan, kun moni on odotellut ministerikierrätystä ja mahdollista ministeripaikkaa. Jatkossa on turha odottaa mitään.

Tästä eteenpäin ryhmässä on kaksi ministeripallilta tiputettua edustajaa ja lukuisa joukko niitä, jotka eivät päiväunelmistaan huolimatta ministeriksi päässeet. SDP:n ministerispekulaatiossa ministeriehdokkaita oli kuin silmiä silakkavasussa, joilta toiveet valuivat hiekkaan. Jos puolueen kannatuksen alamäki ja hallituksen toikkarointi jatkuu, joukkoa on vaikea pidellä, vaikka Jouni Backman (sd.) jätettiin ryhmän johtoon juuri sitä silmällä pitäen. Frustraatiota on ilmassa enemmän kuin siitepölyä.

Jukka Gustafsson tunnustukin heti syrjäyttämisensä jälkeen olevansa pettynyt (lue: petetty). Apua ei tullut edes viime hetken parkaisusta, että hän on kyllä ehdolla myös seuraavissa vaaleissa.

Kieltämättä olikin hiukan hupaisaa kuunnella Urpilaisen kehuja potkut saaneille ministereille: harva työantaja luopuisi noin kyvykkäästä väestä kuin Gustafsson ja Guzenina-Richardson tuntuvat syrjäyttämisensä jälkeen olevan.

Toinen on sitten tämä demarien mieskysymys.

Makein myhäily valintojen jälkeen kuuluu Espoon Iivisniemestä, kun Timo Soini (ps.) pohtii tilannetta: SDP:n ministerikierrätyksen jälkeen ei tarvitse pelätä, että SDP:stä Perussuomalaisiin siirtyneet karvaperseduunarit suunnittelisivat paluumuuttoa. Ministeri-infossa istui Jutta Urpilaisen lisäksi kolme naisministeriä - miehiä ei näkynyt mailla halmeilla ryhmän tiedottajaa lukuun ottamatta.

Jos hätävaraksi kaksi vuotta sitten tempaistua Lauri Ihalaista ei oteta huomioon, SDP:n miehen malli puoluetta joskus äänestäneelle teollisuustyöntekijälle on ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.).

Tuomioja säilytti paikkansa epäilyksistä huolimatta. Ehkä Urpilainen ajatteli, että puoluehajottajan maineen saanut Tuomioja on viisaampaa pitää vitjassa kuin sen ulkopuolella...

Eero Heinäluoma (sd.) pysyy puolestaan tanakasti puhemiehen korokkeella, josta on hyvä tarkkailla paitsi kansanedustajia myös omaa puoluetta ja sen kehittymistä. Heinäluoman suosikki, vantaalainen Antti Lindtman (sd.) ymmärsi olla lähtemättä munaamaan itseään nykyiseen sekasikiöhallitukseen, sillä aikaa on.

Urpilaista ei helpota edes se, että myös kokoomus tulee alamäkeä, sillä kokoomuksen alamäki on suhteelliseen lievää SDP:n hyppyrimäen alastulorinteeseen verrattuna

Mutta jos arvata saa, SDP:n viimeinen konsti on taistelu hallituskumppania vastaan. Profiilia haetaan riitauttamalla sote- ja kuntauudistusta jatkossakin - pienemmistä asioista puhumattakaan. Ja yleisö nauraa (säälien, tosin), kun hallitus vajoaa yhä syvemmälle omaan suohonsa keskinäisellä riitelyllä maustettuna. Nähtäväksi jää, millainen kissatappelu sosiaaliministeriössä alkaa, kun Huovinen ja kokoomuksen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ottavat mittaa toisistaan.

Mutta.

Tapellaan syksyllä, katsotaan kesä ensin.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.