TV-Opas

Suomi ja sen itäinen naapuri - ja elokuut 1991 ja 2014

Eduskuntaryhmät kokoontuvat parin viikon kuluttua kesäkokouksiinsa. Pommivarma aihe kaikissa kokouksissa tulee olemaan Venäjän talouspakotteet ja siitä Suomelle koituvat seuraukset. Itänaapuri oli esillä kesäkokouksissa myös elokuussa 1991. Tunnelmat olivat liki samat kuin nyt.

Suomi ei voi maantieteelle mitään ja Venäjä on sen naapuri hyvässä ja pahassa, oli Suomi EU:n jäsen tai ei.

Nyt kun Suomessa odotetaan naama kalpeana, mitä pakotteista Suomelle seuraa, on syytä palauttaa mieleen mikä oli poliitikkojen tunnelma kesäkokouksissa elokuussa 1991 kun Neuvostoliitto hajosi. Suomessa valtaa piti Esko Ahon (kesk.) johtama porvarihallitus.

Sattui näet niin, että NL:n kaatumiseen johtanut varapresidentti Gennadi Janajevin johtama vallankaappausyritys 19.- 21. 8. - jälkikäteen katsoen surkuhupaisa kännisten örvellys - ajoittui päällekkäin vastaperustetun Vasemmistoliiton ja kokoomuksen eduskuntaryhmien kesäkokousten kanssa.

Kokoomus piti kokoustaan Vaasassa, Vasemmistoliitto Kuopiossa.

Tieto vallankaappauksesta tuli juuri kesäkokousten alle. Sattumalta sekä kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kansanedustajat lähtivät kokouksiinsa aamulennoilla juuri samaan aikaan. Moni muistaa lentoasemalta etenkin ex-kansanedustajan, ex-stalinisti Jaakko Laakson (vas.) onnellisen ilmeen, kun vanhoilliset näyttivät ottavan Neuvostoliitossa vallan uudistuksia ajaneelta Mihail Gorbatshovilta. Mieli oli sitäkin muikeampi, kun asialla oli nimenomaan Janajev, NL:n kanssa kuherrelleiden suomalaisten nuorisopoliitikkojen vanha ystävä, jopa ”toveri”.

Mutta niin siinä kävi, että kun ryhmiltä odotettiin kannanottoja vallankaappausyritykseen, Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka sen ryhdikkäästi tuomitsi. Kokoomus oli hiljaa kuin kusi sukassa, eikä uskaltanut sanallakaan moittia itänaapurin laitonta junttaa.

Hiljaa olivat muutkin puolueet. Taustalla vaikutti vanhoilla valtaoikeuksilla varustettu presidentti Mauno Koivisto, joka oli NL:n suhteen umpivarovainen, samoin ulkoministeri Paavo Väyrynen (kesk.).  Päättäjistä rohkeinta linjaa ajoi pääministeri Aho. Historiallisesti varovaisuuden ymmärtää, sillä vallankaappauksen takana piti olla koko NL:n politbyroojohto, armeija ja KGB.

Kysäisin keskiviikkona tuolloiselta ulkoministeriltä Paavo Väyryseltä, kumpi oli hankalampi: vuoden 1991 tilanne vai nyt?

- Silloin oli hankalampi, Väyrynen vastasi miettimättä.

Nyt pelätään, miten käy Suomen vientiteollisuuden, Oltermanni-juustojen ja venäläisturismin.

Elokuussa 91 pelättiin Neuvostoliitossa syntyvää sisällissotaa ja Suomeen suuntautuvaa kymmenien- ellei satojentuhansien ihmisten pakolaisaaltoa. Sisällissotaa pelättiin tosissaan siitäkin syystä, että mm. Ukrainassa oli ydinaseita. Silloinkin Suomen talous oli kuralla ja valtion kassa tyhjä.

Samassa rytäkässä Viro ja muut Baltian maat itsenäistyivät ja Ukraina julistautui itsenäiseksi 1. joulukuuta 1991.

Nyt Nato-maa Viro opettaa Suomelle, että Venäjän edessä pitää olla luja.

Ja eduskuntaryhmät kokoontuvat siis kesäkokouksiinsa pohtimaan, miten Venäjän pakotteisiin tulee suhtautua: näin ne historian rattaat pyörivät.

x x x x x x

Suomessa tikun nokassa on tuore pääministeri Alexander Stubb (kok.).

Stubbin mukaan pakotteista ei ole Suomelle suurta haittaa - monet asiantuntijat ovat toista mieltä. Stubb sanoo myös, että Venäjän suhteen mennään nyt politiikka (lue: EU-politiikka) edellä ja talous on toissijainen.

Muissa puolueissa linja tuntuu olevan varovaisempi. Varsinkin keskustassa Stubbin otteita ihmetellään. Joka tapauksessa Stubb saa varautua siihen, että alkavan syksyn aikana hän on tiukemmassa seurannassa kuin monikaan edeltäjänsä.

Nato-ihailijan ja EU-federalismin puolesta esiintynyt Stubb joutuu näyttämään, että paisuvan työttömyyden ja talousongelmien edessä hänessä on pääministeriä myös kotimaan ongelmien suhteen. Esimerkiksi Oulun synkkiä IT-irtisanomisia Stubb ei kommentoinut mitenkään vaikka triathlon-twiitit levisivät samaan aikaan. Se antoi pääministeristä kylmän kuvan, joskin keskustan Sirkka-Liisa Anttilan höpinät kannattaa jättää omaan arvoonsa: sekään ei lisää työllisyyttä, jos pääministeri jättää vapaa-ajan twiittauksensa tekemättä.

Nyt siis odotetaan, miten Venäjä vastaa pakotteisiin. Suomi on eturintamassa.

Kesäkokouksissakin kannattaisi hetki pohtia, miten itseään ruokkiva Venäjän, EU:n ja USA:n koston kierre saadaan poikki.

Timo Haapala


Mainos

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.