Työpaikkojen vaihtoviikot Kiinassa

Kiinassa eletään parhaillaan työpaikkojen vaihtoviikkoja. Kun palkansaajat ovat saaneet edellisvuoden bonukset varmistettua ja kevätjuhla on ohi, altaan katsella uusia työpaikkoja. Sellaisia, joissa on parempi palkka, lomat ja muut edut, lyhyempi työaika ja työmatka.

Kun lamassa kärvistelevässä Euroopassa pidetään työpaikasta kynsin hampain kiinni, niin kiinalainen luottaa siihen, että kolme vuosikymmentä jatkunut talouskasvu ei petä ja palkat sen kuin vain nousevat.

Ja palkat ovat todella viime vuosina nousseetkin. Toissavuonna ne kipusivat Kiinan 21 maakunnassa keskimäärin 21,7 prosenttia ja korkeaan teknologiaan keskittyneessä Sichuanissa peräti 44 prosenttia. Suurista työnantajista esim. taiwanilainen elektroniikan sopimusvalmistaja Foxconn joutui työpaikkalevottomuuksien ja itsemurhien jälkeen nostamaan vuonna 2010 palkkoja 66 prosenttia ja Honda lakkojen vuoksi 32 prosenttia.

Kiinalaiset eivät ole erityisen työpaikkauskollisia, kuten esimerkiksi japanilaiset. Jos naapuri tarjoaa parempia etuja, eivät työtoverit tai muut tekijät paljon paina. Välitystoimisto Antal Internationalin mukaan 60 prosenttia kiinalaisista haluaa vaihtaa tälläkin hetkellä työpaikkaa. Tehdastyö houkuttelee yhä harvempia.

Kiinan bkt kolminkertaistui 10 vuodessa

Kansantaloustieteen perinteisten teorioiden mukaan kansantalous kasvaa ensin voimakkaasti, mutta kasvu hidastuu, kun on päästy tietylle sosioekonomiselle tasolle. Kiina ei ole vielä OECD-maiden tasolla, mutta lähestyy sitä vuosi vuodelta. Bruttokansantuote asukasta kohti on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Nyt Kiinan uusi johto lupaa, että ihmisten palkat kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä.

Tämä tarkoittaa sitä, että hinnat jatkavat nousuaan ja inflaatiopaineet kasvavat. Työpaikkoja on Kiinastakin alkanut kadota muualle, kuten esim. Vietnamiin, missä tehdastyöntekijän keskipalkka on kolme kertaa pienempi. Muun muassa urheiluvalmistaja Nike valmistaa jo enemmän tuotteitaan Vietnamissa kuin Kiinassa.

Taloustieteessä puhutaan lewisläisestä käännekohdasta ”Lewisian turning point” taloustieteen Nobel -palkinnon saaneen Arthur Lewisin mukaan. Se tarkoittaa,että kun työvoiman tarjonta kehittyvissä maissa vähenee, niin teollisuuden palkat alkavat voimakkaasti kohota. Näin juuri on käymässä Kiinassa yhden lapsen politiikan ja väestön ikääntymisen johdosta.

Kiinassa on enemmän vanhuksia ja eläkeläisiä kuin Saksassa ja Ranskassa on asukkaita yhteensä. Ja vuosittain eläkeläisten jono kasvaa 8–9 miljoonalla. Foxconn on jo varautunut tilanteeseen siirtymällä robottien käyttöön. Se korvaa kiinalaisia näpsäsormia miljoonalla teollisuusrobotilla tulevina vuosina. Niille ei tarvitse tarjota työpaikkaruokailua, vuosibonuksia, lomia, asuntoja tai kuljetuksia. Eivätkä ne hypi ikkunoista pihalle.

Mainos

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.