(06.06.04) Yhteinen porvariehdokas? - Unohdetaan koko juttu

Kokoomuksen puheenjohtaja haluaisi yhä porvaripuolueiden yhteisen presidenttiehdokkaan, mutta toisin ehdoin kuin pääministeri Matti Vanhanen. Samalla Itälä sanoo tiukasti "ei" pätkäkomissaarille.

Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä

Tein viikko sitten keskustelunavauksen porvaripuolueiden mahdollisesta yhteistyöstä ja yhteisestä porvariehdokkaasta vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Tänään tuli vastaus, kun keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen käytännössä tyrmäsi ajatuksen yhteistyöstä.

Keskustalla on perinteisestikin ollut erikoinen käsitys porvariyhteistyöstä.Yhteistyö on ollut sitä, että muiden porvaripuolueiden tuki keskustalaisille ehdokkaille on kyllä tervetullutta, mutta minkäänlaista vastavuoroisuutta ei ole. Keskusta vaatii muita porvaripuolueita yhteisiin talkoisiin aina kun se hyödyttää suoraan heidän ehdokastaan, mutta ilman apilakantista jäsenkirjaa olevan ehdokkaan on turha odottaa keskustan tukea.

Mikään ei ole näköjään muuttunut. Sen todistaa Vanhasen tämänpäiväinen toteamus, että porvaripuolueiden yhteinen ehdokas voi tulla kysymykseen vain siinä tapauksessa, että hänet valitaan keskustan riveistä. Tämä kertoo keskustan yhteistyökäsityksen syvimmän olemuksen. Voidaankin unohtaa koko juttu yhteisestä porvariehdokkaasta. Ainakaan vielä ei aika näytä olevan kypsä sille.

Pätkäkomissaari ja virkapaketti?

Erkki Liikasen valinta Suomen pankin pääjohtajaksi oli yllättävä muutos presidentti Halosen nimityspolitiikassa Suomen pankkiin. Aiemminhan ei poliittista taustaa omaavat ehdokkaat ole presidentille kelvanneet. Mahtoiko mielen muuttaa hakijan sopiva puoluekanta vai oliko hallitukselta tullut muutakin viestiä? Perusteeksi Halonen ilmoitti sen, että nyt hallituksen esitys oli yksimielinen. Edellisen hallituksen esityksissä oli jätetty eriäviä mielipiteitä. Tämä johtui sen hallituksen avoimuudesta nimityspolitiikassa ja siten erilaisista painotuksista pätevyyden määrittelyssä. Nyt hallitus oli hellyttävän yksimielinen. Liekö jokaiselle luvattu jotakin?

Liikasen pankkinimitys toi uusia nimityspaineita tälle jako- ja nimityspolitiikkaan keskittyneelle hallitukselle, kun Liikaselle ryhdyttiin heti katsastamaan seuraajaa komissaariksi. Suomen hallituksen tapa asiassa ei asian hoidossa saa liikoja tyylipisteitä. Muun muassa europarlamentaarikot Piia-Noora Kauppi ja Astrid Thors moittivat Suomen sekoilua asiassa Ylen pääuutisissa tiistaina. Samaan arvosteluun yhtyi myös suurimman parlamenttiryhmän EPP:n puheenjohtaja Pöttering.

Euroopassa oltiin vastaavassa tilanteessa 5 v sitten. Tuolloin, Suomen puheenjohtajakaudella neuvosto teki Suomen aloitteesta päätöksen, että pätkäkomissaareja ei tulisi nimetä. Tähän päätökseen europarlamenttikin viittasi tyrmätessään Suomen sekoilut. Näyttää hullunkuriselta, että juuri Suomi on valmis ensimmäisenä pyörtämän itse aiemmin valmistelemansa ja tekemänsä päätöksen

Kolmen muun maan, Kreikan, Espanjan ja Ranskan osalta komissaarien lähtö sopi EU-parlamentin aikatauluun. Uudet komission jäsenet aloittivat jo maalis-huhtikuussa viroissaan. Vertailukohtaa ei pidä hakea myöskään uusista jäsenmaista, jotka olosuhteiden pakosta - toukokuun alusta voimaanastuvan liittymisen takia - joutuvat nimittämään väliaikaiset komissaarit. Suomen ei pidä samaistua tähän ryhmään.

Suomalaisen komissaarin pitää olla aina täysipainoisesti ja pitkäjänteisesti mukana komission työssä, eikä ajatukseen nyt esiin heitetty malli mitenkään sovellu. Tähän turvautuminen olisi myös ristiriidassa sen kanssa, että Suomi on perustelluista syistä jatkuvasti vaatinut EU-konventissa ja hallitusten välisissä konferensseissa kullekin jäsenmaalle omaa täysivaltaista komissaaria.

Jos Suomi nyt toimii vastoin parlamentin tahtoa, valittu pätkäkomissaari saa huonon alun EU-parlamentin silmissä. Samoin saa Suomi vähintäänkin eriskummallisen ja epäjohdonmukaisen maineen. Eri asia tietenkin on, jos tämä on osa hallituksen suurta lehmänkauppaa, jossa jaetaan huippuvirkoja hallituspuolueiden kesken.

Nimityksellä varmistettaisiin keskustalaisen komissaarin paikka seuraavassa komissiossa, jos ja todennäköisesti kun Paavo Lipposella ei ole mitään asiaa komission johtoon. Koko sotku tuntuukin johtuvan pelkästään Keskustan ja SDP:n ristiriidasta siitä, kuka on Suomen seuraava komissaari. Liikasen nimitysaikataulua sorvatessa Keskusta luuli saavansa Olli Rehnin nopeasti komissioon. Tämän sopan pyörteissä hävettää olla suomalainen EU:ssa.

Erkki Liikanen itsekin vastusti Turun Sanomien haastattelussa pätkäkomissaarimallia jo läpi käydyistä syistä. Paras ratkaisu olisi, jos Liikanen pyytäisi virkavapautta pankista ja jatkaisi komissiossa toimikauden loppuun kesälle. Suomen Pankki on pärjännyt hyvin väistyvän pääjohtajan virkavapauden ajan ja tuskin siihen kaatuu, vaikka Liikanen aloittaisi muutamaa kuukautta myöhemmin. Vai onko niin, että likainen nimitysruletti on tärkeämpi kuin oikein toimiminen sekä suomalaisten osaavan ja asiakeskeisen maineen ylläpitänen Euroopan unionissa?

Ville Itälä, Kokoomuksen puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.