(11.10.02) Kauanko voidaan vielä odottaa?

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, ministeri Suvi-Anne Siimes suomii valtiovarainministeriön ennustepoliitiikkaa otsikolla: Kauanko voidaan vielä odottaa?

Suvi-Anne Siimes

Kuluvaa vuotta on luonnehtinut taloudellisten kehitysnäkymien epävarmuus. Epävarmuus on vaikuttanut voimakkaasti myös budjettipolitiikkaan. Selvimmin se on näkynyt siinä, että valtiovarainministeriön budjettipoliittinen näkemyksellisyys on viimeisen vuoden, puolentoista aikana muuttunut vain elämäksi ennusteesta ennusteeseen. Se tarkoittaa sitä, että valtiovarainministeriö on katsonut maailmaa aina vain noin kuuden kuukauden perspektiivillä kerrallaan.

Talouden uusi käänne on ennusteiden mukaan ollut aina seuraavan kulman takana. Siksi sitä on aina jääty odottamaan eikä kunnon päätöksiä ole tehty. Kullakin budjetin tai lisäbudjetin tekohetkellä on vedottu siihen, että vielä ei ole ollut varmaa, muuttuuko talouden heikentynyt kehitys pysyväksi vai ei. Kun suunnasta ei ole ollut tietoa, elämää on jatkettu aivan kuten ennenkin aina seuraavaan ja taas seuraavaan ennusteeseen asti.

Seurauksena on ollut se, että työllisyyttä tukevat toimet on mitoitettu selvästi alakanttiin. Aktiivitoimenpiteiden määrä on jäänyt selvästi alle EU-maiden keskitason.

Nyt nämä ennusteesta ennusteeseen kulkeneet budjettipoliittiset askeleet ovat osuneet aivan uuteen maaperään. Kasvunäkymät ovat kiistatta heikentyneet - ehkä jopa pidemmäksi aikaa - ja niin on myös työllisyyskehitys. Valtiovarainministeriö tulee ensi tiistain lisätalousarvioneuvotteluun siitä huolimatta hyvin teknisen pohjaesityksen kanssa, aivan kuin uusi maailma ei olisi tullut vastaan vieläkään.

Kauanko siis voidaan vielä odottaa ennen kuin on voimakkaiden työllisyyttä tekevien toimenpiteiden aika? Mielestäni ei kauaakaan, sillä aikaa on mennyt jo nyt paljon.

Olen Lauri Ihalaisen kanssa samaa mieltä siitä, että tekeillä olevaan tupoon tarvitaan muiden elementtien lisäksi myös tuhti työllisyyspaketti. Tupoasian keskeneräisyyden vuoksi sellainen voidaan kuitenkin rakentaa vasta marraskuuksi. Mielestäni hallituksella on kuitenkin vastuunsa jo ennen sitä.

Epävarmoissa taloudellisissa oloissa on usein tärkeintä luottamuksen luominen. Sen suuntaisia toimia tarvitaan jo nyt, ei vasta marraskuun lopussa. Vastuuta luottamuksen lisäämisestä ei voi laittaa vain työmarkkinaosapuolten harteille.

Hallituksen luottamusta herättäviä toimia tarvitaan mielestäni juuri nyt tupotien tasoittamiseen. Hyvä mahdollisuus siihen avautuu ensi tiistain lisätalousarvioneuvotteluissa. Siellä tehtävät työllisyyttä tukevat ratkaisut ovat signaali myös tuponeuvottelijoille, vaikka ne eivät yksin tuporatkaisun tueksi riitäkään.

Kun pää on avattu, myös jatkoa on helpompi rakentaa. Siksi lisätalousarvion käsittely ei voi olla hallitukselle vain läpihuutojuttu. Työllisyys on otettava ykkösasiaksi myös nyt.

Suvi-Anne Siimes, Vasemmistoliiton puheenjohtaja, ministeri valtiovarainministeriössä

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.