(14.06.03) Malja EU:n perustuslaille

Tutkimuspäällikkö Teija Tiilikainen kehuu kirjoituksessaan EU:n tulevaisuuskonventin työn tuloksia. Hän sanoo konventin sisäisen hengen ja työskentelyilmapiirin olleen lähes poikkeuksetta erinomainen.

Teija Tiilikainen

EU:n tulevaisuuskonventti päätti perjantaina puolentoista vuoden mittaisen työnsä kohottamalla maljan unionin uudelle perustuslailliselle sopimukselle. Tilaisuuden tunnelma oli jokseenkin hämmentynyt, sillä unionin vallankäyttöjärjestelmästä käyty mittelö oli päättynyt vasta myöhään edellisenä iltana. Nyt unionin jäsenmailla on muutama kuukausi aikaa arvioida konventin lopputulosta ennen varsinaisen päätöksentekovaiheen alkamista.

Konventti esittää EU:n sopimusjärjestelmän korvaamista yksinkertaistetulla neliosaisella perustuslaillisella sopimuksella. Sopimus sinetöi kansalaisten perusoikeudet unionin toimivallan alalla. Unioni saa jonkin verran uusia tehtäviä, mutta mitään nykyisistä siltä ei oteta pois. Jäsenmaiden parlamentit velvoitetaan kuitenkin vahtimaan, ettei unionille jatkossa pääse liukumaan sellaista lainsäädäntövaltaa, joka olisi tarkoituksenmukaisinta hoitaa jäsenvaltioiden tasolla tai sitäkin alempana. Unionijärjestelmän selkeyttä ja avoimuutta lainsäädäntö- ja päätöksentekoasioissa lisätään.

Unionin vallankäyttöjärjestelmällä on suora kytkentä jäsenmaiden valta-asemaan unionissa, minkä vuoksi näitä asioita on mahdotonta käsitellä ilman vaikeita vastakkainasetteluja ja eturistiriitoja. Konventin lopputulos heijastelee unionin instituutioiden ja vallankäytön osalta kompromissia, jossa sekä laajentuvan unionin tehokkuus ja toimivuus että eri kokoisten jäsenmaiden asema on pyritty ottamaan kohtuullisesti huomioon. Komission osalta tehostaminen merkitsee äänivaltaisten komissaarien määrän vähentämistä viiteentoista. Lisäksi on mahdollista nimittää äänivallattomia varakomissaareja kuitenkin niin, että kumpiakin paikkoja kierrätetään tasavertaisesti jäsenmaiden kesken.

Unionin lainsäädäntöelimissä neuvostossa ja parlamentissa toiminnan tehostaminen merkitsee enemmistöpäätöksenteon lisäämistä ja lainsäädäntömenettelyjen yksinkertaistamista. Neuvoston puolivuosittain kiertävä puheenjohtajuus korvautuu jatkossa pidempiaikaisilla puheenjohtajuusjärjestelyillä, joiden hoitamisessa jäsenmailla tulee kuitenkin olla tasavertainen rooli. Eniten ristiriitoja tässä suhteessa herätti unionin poliittisen johtoelimen, Eurooppa-neuvoston johtamisjärjestelmä. Konventti päätti enemmistönsä turvin esittää Eurooppa-neuvostolle henkilöpuheenjohtajaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Konventin jäsenet olivat muutoksen vaikutuksista hyvin erimielisiä. Sen kannattajat katsoivat henkilöpuheenjohtajuuden vahvistavan unionin ulkoista kuvaa ja kansainvälistä uskottavuutta. Muutoksen vastustajat näkivät sen heikentävän yhtä hyvin jäsenmaiden tasavertaisuutta kuin komission roolia. Muutoksen ei liioin katsottu olevan sopusoinnussa konventille annettujen yksinkertaistamis- ja demokratisoimistavoitteiden kanssa.

Vaikka konventti sattui melko jännitteiseen ajanjaksoon eurooppalaisessa politiikassa sen sisäinen henki ja työskentelyilmapiiri oli lähes poikkeuksetta erinomainen. Kolmentoista tulevan jäsenmaan osallistuminen työhön toi siihen oman tärkeän lisänsä, sillä keskustelua EU:n rakenteista käytiin näin ensimmäisen kerran yli kylmän sodan jakolinjan. Konventti on nyt päättynyt, mutta uusi perustuslaillinen sopimus viitoittaa tietä kohti laajempaa ja kansalaisystävällisempää unionia.

Teija Tiilikainen, tutkimuspäällikkö Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskus

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.