(15.8.03) Palvelukauppa ei tuhoa hyvinvointipalveluja

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki toivoo kirjoituksessaan, että maailmankaupasta keskusteltaessa ei maalata turhia uhkakuvia.

Ranskassa kokoontui äskettäin 150 000 ihmistä osoittamaan mieltään Maailman kauppajärjestö WTO:ta vastaan. Suomessakin kiertää parhaillaan WTO:n vastainen mielenosoituskiertue. Kauppajärjestöstä on hyvää vauhtia tullut globalisaatiota vastustaville suoranainen kirosana, jonka piikkiin pannaan kaikki paha, mitä kaupan vapauttamisesta uskotaan koituvan.

Suomessa kansalaisjärjestöt ja eri eturyhmät ovat erittäin aktiivisia ottamaan kantaa maailmankauppaa koskevissa kysymyksissä. Kauppapolitiikan ulottuvuudet ovat moninaisia ja siksi on hyvä, että keskusteluun osallistuvat laajat kansalaispiirit. Kritiikkiä tarvitaan, jotta poliittiset päätökset olisivat hyvin perusteltuja.

Avoin keskustelu on tärkeää. Rakentavaan kritiikkiin kuuluu vaihtoehtojen esittäminen. Mikä olisi vaihtoehto WTO:lle globalisoituvassa maailmassa? Yhteisesti sovitut pelisäännöt - puutteineenkin - ovat varmasti viidakon lakeja parempi vaihtoehto. Kauppa on myös myönteinen väline parantaa esimerkiksi kehitysmaiden taloutta ja elintasoa. Kärjistykset ja iskulauseet kuuluvat taisteluun paikasta median valokeilassa. Tosiasiat eivät kuitenkaan saa peittyä banderollien taakse.

Kauppapolitiikan syksy on kiireinen. WTO:n ministerikokous kokoontuu syyskuussa ja myös EU:n tulevaisuuskonventti on tehnyt kauppapoliittisia esityksiä. WTO-kokouksen kannalta Euroopan unioni ja Yhdysvallat pääsivät tällä viikolla merkittävään sopuun maatalouskysymyksissä.

Varsinainen kuuma peruna kypsyy konventin loppuasiakirjassa. Konventti esittää unionin kauppapoliittisen toimivallan laajentamista koskemaan myös palveluja ja investointeja. Uhkaako tämä suomalaisten peruspalveluja? Unionin toimivallan laajennus pyrkii unionin kauppapolitiikan tehostamiseen ja nopeuttamiseen. Sen avulla tehdään kauppapoliittisia sopimuksia - ei muuteta Suomen lainsäädäntöä.

Suomen valtion päätökset esimerkiksi terveyspalvelujen tarjonnasta ovat nyt - ja konventin esityksenkin mukaisesti - täysin kotimaisessa päätösvallassa. Harmonisaatiokielto koskee nyt - ja konventin esityksen mukaisesti - myös kauppapolitiikkaa. Ratkaiseva merkitys on sillä, miten EU:n sisäiset säännöt kehittyvät tulevaisuudessa. Yksikään EU:n jäsenmaista ei ole ajanut hyvinvointipalveluja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista. Muutos vaatisi kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän.

Ulkomaisista yrityksistä terveyspalvelujen tuottajana on tehty tarinan mörkö, kyseessä ei kuitenkaan ole mikään uusi asia. Meillä toimii jo nyt - ja varmasti on tulossa lisääkin - ulkomaisia yrityksiä terveys- ja koulutusaloilla.

En usko, että EU:n kauppapoliittisen toimivallan laajennus romahduttaa suomalaiset hyvinvointipalvelut. EU:n politiikkaa Suomi on jäsenmaana itsekin muotoilemassa. Tuskinpa myöskään WTO:n palvelukauppasopimus GATS on se moukari, joka murentaa peruspalvelut. Julkiset palvelut eivät kuulu sen piiriin. Hyvinvointiyhteiskuntamme perusta on työllisyyden kautta syntyvissä resursseissa - siinä, että veroeuroja riittää palveluiden hankkimiseen ja takaamiseen kansalaisille.

On hyvä, että hyvinvointipalvelujen kilpailuttamista ja ulkomaalaisten yritysten tuloa Suomeen tarkastellaan terveen kriittisesti. Keskustelussa ei kuitenkaan pidä maalailla liioiteltuja uhkakuvia ja on pidettävä vellit ja puurot omissa kattiloissaan.

Paula Lehtomäki, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.