17.12 Kohti turvallisuuspolitiikan muutosta

Suomen turvallisuuspolitiikkaa koskeva keskustelu on muuttunut aiemmasta lähinnä Nato-jäsenyyteen liittyneestä juupas-eipäs -keskustelusta monimuotoisemmaksi ja mielenkiintoisemmaksi, kiittelee valtiotieteen tohtori TeijaTiilikainen.

Vaikuttaa siltä kuin uudet tuulet puhaltaisivat Suomen turvallisuuspoliittisessa mielipideilmapiirissä. Suomalaisten osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan on keskusteltu vilkkaasti ja eduskunnasta näyttää löytyvän vahvaa poliittista tukea Suomen rauhanturvalain muuttamiselle erään keskeisen yksityiskohdan osalta. Tämä koskee rauhanturvaoperaatioiden edellytyksenä nykyisin olevaa YK:n mandaattia, jonka poistamiseen näyttäisi olevan valmius.

Samaan aikaan maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan teettämä mielipidemittaus kertoo merkittävästä muutoksesta kansalaisten turvallisuuspoliittisessa mielipiteessä. Suomen sotilaallista liittoutumista tukee yllättäen 34% kansalaisista, mikä merkitsee liittoutumiselle annetun tuen kasvua vuodessa kymmenellä prosenttiyksiköllä. Mielipiteen muutos näyttäisi tällä kerralla kuitenkin selittyvän muutoksella kotimaisessa keskusteluilmapiirissä pikemmin kuin kansainvälispoliittisessa tilanteessa.

Suomen turvallisuuspolitiikan perusratkaisut ovat viimeisen vuoden aikana päätyneet uudella tavalla poliittisen keskustelun kohteiksi. Keskustelun luonne on muuttunut aiemmasta lähinnä Nato-jäsenyyteen liittyneestä juupas-eipäs -keskustelusta monimuotoisemmaksi ja mielenkiintoisemmaksi. Liittoutumattomuuspolitiikan sisältöä on avattu ja kyseenalaistettu uudella tavalla. EU:n yhteinen puolustus on noussut aiempaa konkreettisemmin Nato-option rinnalle turvallisuuspoliittisten vaihtoehtojen joukkoon.

Myös puoluepolitiikka on nostanut aiempaa vahvemmin päätään turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Oppositio on haastanut hallituksen linjan ja kumpikin osapuoli on joutunut perustelemaan valintaansa. Keskustelun linjat eivät kuitenkaan seuraa yksinomaan puolueiden välisiä jakolinjoja, vaan puolueiden sisältä nousee entistä enemmän turvallisuuspoliittisiin kantoihin perustuvia henkilöprofiileja. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja LiisaJaakonsaari on hyvä esimerkki turvallisuuspoliittisilla näkemyksillään profiloituneesta poliitikosta. Suomalainen turvallisuuspoliittinen keskustelu on toisin sanoen siirtymässä normaaliaikaan.

Turvallisuuspoliittisista linjavalinnoista käytävä keskustelu puhuttelee myös kansalaisia, mikä tällä viikolla julkaistussa mielipidemittauksessa näkyy monin tavoin. Niiden kansalaisten osuus, jotka aiemmin eivät kyenneet muodostamaan kantaansa Suomen liittoutumattomuuskysymykseen, on selvästi vähentynyt. Tämä kertoo asioiden politisoitumisesta. Mielipide on kääntynyt entistä vahvemmin Suomen kansainvälistä osallistumista ja jopa liittoutumista tukevaksi, mikä heijastelee suomalaisen keskustelun viimeaikaista päävirettä. EU:n puolustukseen sitoutuminen saa alati vahvemman tuen kansalaisilta, missä myös on nähtävissä yhtymäkohta Suomen viralliseen politiikkaan ja puolueiden mielipiteeseen. Liittoutumisvaihtoehdon saama 10 prosenttiyksikön tuen kasvu näyttäisi selittyvän nimenomaan sillä, että EU on aiempaa vahvemmin hyväksytty siksi foorumiksi, jonka puitteissa liittoutumattomuudesta tulisi luopua. Suomalaisten sitoutumisesta unionin puolustusulottuvuuteen kertoo se, että vain 14% kyselyyn osallistuneista olisi valmis jättämään Suomen EU:n yhteispuolustuksen ulkopuolelle, mikäli sellainen syntyy.

Kansalaismielipide ei kuitenkaan ole puhtaasti virallista turvallisuuspoliittista linjaa tukeva, mikä omalla tavallaan kertoo keskusteluilmapiirin moniarvoisuudesta ja demokratian toimivuudesta. Turvallisuus on ollut Suomessa aina tärkeä arvo ja nyt näyttää siltä, että tätä arvoa tukevat politiikat on vihdoin täysimittaisesti alistettu demokraattiseen keskusteluun.

Teija Tiilikainen

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.