19.04. Jatketaan monipuolista energialinjaa

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen kirjoittaa lisäydinvoiman puolesta otsikolla: Jatketaan monipuolista energialinjaa.

Ihalainen, Lauri

Suomen energiapolitiikassa tulisi jatkaa hyväksi havaittua monipuolista linjaa. Vahvuutemme on, että käytämme useita eri energialähteitä. Puun energiakäytössä olemme jopa Euroopan kärkimaa. Palkansaajaperheiden kannalta kevään energiaratkaisussa tärkeintä on sen vaikutus työllisyyteen, ostovoimaan ja kansantalouden palkanmaksuvaraan.

Ratkaisussa on otettava huomioon myös ilmaston lämpenemisen uhka. Suomen on täytettävä Kioton pöytäkirjan sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisesta. Tehtävä on yhä haastavampi, sillä viime vuonna Suomen hiilidioksidipäästöt kohosivat valitettavasti edellisvuodesta viidellä miljoonalla tonnilla. Parhaiten suojelemme yhteisen maapallomme ohutta ilmakehää lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, tehostamalla energian säästötoimia ja sallimalla myös lisäydinvoiman rakentamisen.

Oma suhtautumiseni ydinvoimaan on ollut monella tapaa pohtiva. Punnittuani Suomen edessä olevaa tosiasiallisista valintatilannetta ja eri vaihtoehtoja sekä niiden seurausvaikutuksia, olen kuitenkin päätynyt sille kannalle, että kotimainen lisäydinvoima on sittenkin parempi vaihtoehto kuin luottaminen sähkön kasvavaan tuontiin ulkomailta. Osaan antaa arvoa myös niille mielipiteille, joissa päädytään vastustamaan ydinvoiman kotimaisuusasteen nostamista.

Perusvoiman tuottaminen maakaasulla tai puuhakkeella ei ole osoittautunut taloudellisesti realistiseksi. Kohtuuhintainen sähkö on niin tärkeä edellytys hyvinvoinnille, ettemme voi rakentaa energiapolitiikkaamme epävarmojen tuulentupien tai tuonnin varaan. Sähkön suhteen meidän on oltava mahdollisimman omavaraisia. Emme myöskään voi sysätä omaa ympäristövastuutamme ilmastomuutoksen torjunnasta ulkopuolisten kontolle. Siksi lisäydinvoima on hyväksyttävissä osana monipuolista energiapoliittista kokonaisratkaisua.

Kantaani vaikuttaa myös kokemus Loviisasta ja Eurajoelta. Jo neljännesvuosisadan ajan sähköä on tuotettu siellä ammattitaitoisen henkilökunnan voimin, turvallisesti sekä edullisesti. Se on luonut työtä ja hyvinvointia koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Ei vaikuta uskottavalta, että viides reaktori olisi neljää edeltäjäänsä vaarallisempi. Turvajärjestelmät ovat päinvastoin entisestäänkin kehittyneet. Ja valvonnasta vastaa oma Säteilyturvakeskuksemme, jonka pätevyyttä tuskin on syytä kyseenalaistaa.

Sähkö on mukana tuotantopanoksena miltei kaikissa suomalaisen työn, tuotteiden ja palvelujen hinnoissa. Muistamme 1970-luvun öljykriiseistä kuinka öljyn hinnan moninkertaistuminen syöksi kansantaloudet silloin lamaan ja työttömyyden voimakkaaseen nousuun. Viime vuonna öljyn ja kaasun kohonnut hinta painoivat osaltaan USA:n talouden taantumaan, joka sitten heijastui kielteisesti myös Eurooppaan. Toisaalta silloin kun energian hinta on ollut edullinen ja vakaa, kasvu ja työllisyys ovat kehittyneet suotuisasti. Sähköllä ja sen hinnalla voi jo lähitulevaisuudessa olla vastaavia laajakantoisia vaikutuksia.

Yksi selittäjä Suomen viime vuosien myönteiselle talous- ja työllisyyskehitykselle on ollut edullinen ja vakaa sähkön hinta.

Sähkön hinnalla on suhteellisesti ottaen suurempi merkitys pienituloisille. Työttömille, eläkeläisille ja opiskelijoille sähkö on yhtä tärkeä perushyödyke muin muillekin mutta heidän tuloistaan sähkölasku lohkaisee suhteellisesti suuremman osan. Siksi sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta sähkön hinnan korottamishankkeissa tulisi osoittaa suurta pidättyväisyyttä.

Energia-ala on keskittymässä koko Euroopassa. Aiemmin valtioiden tai kuntien omistamia sähkölaitoksia on yksityistetty ja myyty isoille, kansainvälisesti toimiville energiayhtiöille. Näistä erityisesti pörssinoteeratut yhtiöt tavoittelevat osakkeidensa arvonnousua ja hyviä osinkoja omistajilleen. Energiayhtiöiden johtajia piiskataan tuloksentekoon myös optio-ohjelmilla.

Edullinen sähkön hinta ei olekaan välttämättä ainakaan kaikkien pörssissä olevien energiayhtiöiden etu. Ei siis ihme, että innostus uusien voimalaitosten rakentamiseen on Euroopassa vähäistä, koska lisäkapasiteetti kasvattaisi tarjontaa ja hillitsisi sähkön hinnan nousua. Kansalaisten ja kansantalouden kannalta sähkön tarjonnan lisääminen on kuitenkin tervetullutta.

Viime vuonna omilla ydinvoimaloilla tuotettiin vajaa 27 % Suomen tarvitsemasta sähköstä. Laajennusinvestointi Eurajoella tai Loviisassa nostaisi osuuden noin 33 %:iin, mikä on hieman alle EU-maiden keskitason. Lisäyksellä katettaisiin vain kolmannes Suomen sähköntuotannon lisäkapasiteettitarpeesta. Naapurimaassamme Ruotsissa ydinsähkön osuus on yli 40 % eikä sen osuus ole päinvastaisista puheista huolimatta tosiasiassa vähenemässä vuosikymmeniin.

Maakaasun käytön lisääminen yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa samoin kuin biomassan ja tuulivoiman lisäkäyttö niille soveltuvissa kohteissa kuuluu myös hyvään suomalaiseen energiastrategiaan. Suomen on jatkossakin hankittava sähkö monipuolisesti.

Valtiontalouden liikkumavaran kaventuessa ei ole järkevää käyttää veronmaksajien varoja perussähkön tuotantoon. Siksi on hyvä, että Teollisuuden Voima on valmis rakentamaan sähköntuotantokapasiteettia omalla kustannuksellaan ja yksityisillä varoilla. Yhteiskunnan varat säästyvät näin parempiin kohteisiin, kuten terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä sosiaaliturvan kehittämiseen.

Lauri Ihalainen, SAK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.