(26.09.03) Itäiseen ulottuvuuteen tartuttava

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki vaatii Suomea ottamaan itäisen ulottuvuuden vakavasti. Hän ottaa kirjoituksessaan puheeksi suoranaiset Venäjä-talkoot.

Euroopan unioni laajentuu. Suomi valmistautuu Hallitusten väliseen konferenssiin. Brysselin kanssa väännetään liito-oravista. Transatlanttiset suhteet huolestuttavat. Linkkimme länteen ja etelään ovat luonnollisesti jatkuvasti suuren mielenkiinnon kohteina. Siinä tuoksinassa ei saa kuitenkaan unohtaa, että myös itä on Suomelle merkittävä ilmansuunta.

Suomi ylpeilee kansainvälisillä kentillä perinteisesti sillä, että suhteemme Venäjään ovat tiiviit ja hyvät, ja että meillä on erityistä idän suuntaan liittyvää osaamista. Euroopan unionin piirissä suomalaisten Venäjä-näkemyksiä arvostetaan: Brysselissä kuunnellaan mielellään, mitä meillä on asioista sanottavana.

Totta on, että Suomessa on vahvaa Venäjä-tutkimusta ja kansalaisillamme eurooppalaisittain poikkeuksellista arkielämän kokemusta rinnakkaiselosta. Perinteisen vahvuuslajimme perusta uhkaa kuitenkin käydä ohueksi.

Yksi mittari kiinnostuksesta ja harrastuksesta on kielen opiskelu. Koululaisten into opiskella venäjää ei ole kehuttava. Venäjän osuus peruskoulun kieltenopetuksessa on hyvin pieni, vain prosentin luokkaa. Into ei merkittävästi ryöpsähdä seuraavissakaan ikäluokissa ja yliopistotasolla on täysi työ kannustaa eri alojen opiskelijoita suuntautumaan itäyhteistyöhön. Suuntaus voi pidemmällä tähtäimellä viedä siihen, että Venäjä-linkeistämme vastaa maamme venäjänkielinen väestö.

Taitaa olla myös niin, että talouselämän yhteistyöverkostoissakin on tiivistämisen varaa. Todellisten idänkaupan veteraanien piiri on rajallinen ja eläköitymisaalto uhkaa pyyhkäistä senkin yli. Venäläisen käytäntöihin vastaaminen edellyttää sitä, että talouselämämme ykkösketju nousee Moskovan koneeseen nykyistä useammin. Lisäyhteyksille olisi eittämättä tilaa myös muilla elämänalueilla, yhteiskunnallisia vaikuttajia unohtamatta.

Ei oikeastaan ole ihme, että nuoremme tarttuvat mieluummin länsi- kuin itäulottuvuuteen. Länteen päin mennessä kaikki on helpompaa. Kulttuurierot ovat pienemmät, asioita voi ennakoida paremmin, kaikki toimii ja on siistiä ja mukavaa. Hyviä viinejäkin tarjoavat.

Asenteet muokkaavat mielikuvia ja päinvastoin. Venäjän kohdalla on taipumusta nostaa pinnalle kielteisiä asioita. Ongelmia ja hankaluuksia uutisoidaan helposti, edistysaskeleita ei niinkään. Venäläiset maahanmuuttajat ovat tuoneet esille, että Suomessa on venäjävastainen ilmapiiri.

Onhan se totta, että Venäjä on toista maata. "Maa jossa mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy", on joku luonnehtinut. Yllätyksiä tapahtuu koko ajan, yhteistyö vaatii uskomatonta pitkäjänteisyyttä ja joustavaa asennetta.

Suomella on kuitenkin nimenomaan Venäjän kanssa erittäin paljon saavutettavaa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jättää naapuria huonolle hoidolle. Taloussuhteissa myönteinen kehitys on tosiasia jo monetta vuotta peräkkäin: niin vienti kuin tuontikin kasvavat kohisten. Talouskomission venäläinen puheenjohtaja ministeri Gref totesi eilen Helsingissä, että Venäjälle kuuluu ykköspaikka Suomen ulkomaankaupassa. Tähän tavoitteeseen voi yhtyä, tarkoittaisihan se nimenomaan vientimme tukevaa kasvua.

Maiden välisen yhteistyön käytännön kysymyksissä on paljon ongelmiakin, mutta niiden ratkaisemiseksi työskennellään hyvässä hengessä asioihin tarttuen. Suomen vahvaa panosta tarvitaan kahdenvälisten suhteidemme lisäksi myös EU:n piirissä. Meille myös EU-Venäjä kysymykset ovat nimenomaan maanläheinen, arkinen asia, ei pelkästään suurieleisiä poliittisia julistuksia.

Pietari vahvistaa asemaansa todellisena Suomen lähimetropolina. Kaupunki nousi julkisuudessa aivan uuteen asemaan viimekesäisten 300-vuotisjuhliensa ansiosta. Se voi olla signaali siitä, että itäisen ulottuvuuden rooli on vahvistumaan päin. Ehkä matkailuvirta levenee entisestään, kun Baltian maiden sijaan eksotiikkaa on jatkossa haettava uusista suunnista.

Itäinen ulottuvuus pitää ottaa vakavasti. Ei nimittäin vielä riitä, että me kiinnostumme Venäjästä. Myös siellä pitäisi olla meistä kiinnostuneita. Venäjän edelleen vahvistaessa linkkejään Eurooppaan meillä on täysi työ huolehtia siitä, ettei se hyppää suoraan Suomen yli. Tosiasiat ja mahdollisuudet on nähtävä selkeästi. Venäjä-talkoille olisi nyt tilaa.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.