(29.8.2002) Tupo nyt aikaisempaakin tarpeellisempi

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen korostaa tulopoliittisen kokonaisratkaisun tarpeellista kirjoituksessaan otsikolla: Tupo nyt aikaisempaakin tarpeellisempi.

Ihalainen, Lauri, SAK

Suomen viime vuosien talous- ja tulopolitiikassa on onnistuttu varsin hyvin. Tuloksena on ollut 300 000 uutta työpaikkaa, erittäin kilpailukykyinen kansantalous, ylijäämäinen valtiontalous ja hyvä reaaliansioiden sekä ostovoiman kehitys palkansaajille. Laman syövereistä noustiin maailman eturivin valtioiden joukkoon useammallakin mittarilla mitattuna. Vain vaikea rakennetyöttömyys jäi taakaksi myös uudelle vuosituhannelle.

Nyt tilanne näyttää kuitenkin monelta osin toisenlaiselta. Kolmannen sukupolven matkapuhelinteknologian ongelmista aiheutuu, ettei informaatioteknologian toimialasta ole samanlaiseksi kasvun veturiksi kuin viime vuosikymmenellä. Euron vahvistuminen suhteessa dollariin heikentää vientiteollisuuden tuloksia, joka kärsii muutoinkin heikosta kysynnästä ja kansainvälisen talouden suuresta epävarmuudesta. Euroalueesta ei valitettavasti ole nykyisellään maailmantalouden moottoriksi, eivätkä USA:n talousnäkymät osoita varsinaista nousua.

Suomessa valtiontalous on kääntynyt alijäämäiseksi. Eduskuntavaalit voivat tuoda epävarmuutta myös kotimaan talouslinjaan, jota epäselvä tilanne työmarkkinoilla entisestään pahentaisi. Tupon hylkääminen johtaisi liittokierrokseen, joka ajoittuisi eduskuntavaalitaistelun yhteyteen.

Lipposen hallitusten politiikan punaisena lankana on ollut työn tekemisen arvostaminen, talouskasvun tukeminen sekä terve taloudenpito. Linja on ollut mahdollista toteuttaa myös käytännössä laajan yhteistyön avulla, jota hallituspohja ja tupot edustavat. Tätä tuloksia tuottanutta linjaa tulisi vielä jatkaa myös syksyn työmarkkinaratkaisuissa.

Tupolla silta taantuman yli

Kansainvälisen ja kotimaisen taloustilanteen epävarmuuden jatkuessa ja jopa syvetessä tupo on nyt entistäkin tarpeellisempi. Vastuullisten päättäjien olisi tehtävä kaikki se mikä kotimaassa omin voimin on tehtävissä talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Niin voidaan vähentää ulkomaisen heikon kysynnän aiheuttamia vaurioita ja luoda silta taantuman yli ylläpitämällä luottamusta ja kysyntää kotimarkkinoilla. Lomautusten ja irtisanomisten sijaan yrityksissä on panostettava henkilöstön osaamiseen ja koulutukseen, pidettävä kiinni osaavasta työvoimasta, sillä lähivuosina edessä voi olla työvoimapula.

Ilman suotuisan ostovoimakehityksen tukemaa kotimarkkinoiden kysyntää työttömyysluvut olisivat jo toista vuotta jatkuneen vientitaantuman oloissa kääntyneet vääjäämättä nousuun. Jos syksyn tuloratkaisussa epäonnistutaan on olemassa riski, että irtisanomisten ja lomautusten kierre teollisuudessa ja koko yksityisellä sektorilla pahenee varmasti. Se heijastuisi pian myös julkiseen talouteen ja alijäämät kasvaisivat. Hallituskin jo arvioi, että työttömyys kääntyy nousuun.

Budjettiriihen veroratkaisu keventää lähinnä vain eläkeläisten verotusta. Kun välillisen verotuksen kiristys ja puolitettu inflaatiotarkistus otetaan huomioon, palkansaajien ostovoima ei juurikaan kasva budjettiesityksen veroratkaisuilla. Siksi lisätoimet tuloratkaisun yhteydessä ovat tarpeen. Mahdollisen tuloratkaisun yhteyteen jätetty pelivara ei kuitenkaan ole suuri.

Budjettiriihessä eläkeläisten verojen kevennys uhkasi tulla maksuun palkansaajille sava-maksun ylimääräisenä korotuksena. Onneksi kaavailut suunnitelmat torjuttiin. Sairasvakuutuksen rahoitus olisi saatettava kestävälle pohjalle viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa. Sosiaalimenojen rahoitustoimikunnan mietintöön sisältyykin ehdotuksia, joilla järjestelmän vakuutusluonnetta selkiytettäisiin.

Palkansaajien ostovoiman kasvattaminen jää näin ollen käytännössä lähes täysin riippuvaiseksi palkankorotuksista ja siinä, että inflaatio pysyy edelleen matalalla tasolla. Aikaisemmissa tupoissa verohelpotusten osuus ostovoiman turvaamisessa on ollut lähes kolmasosan luokkaa ja joskus jopa ylikin.

Erot työn tuottavuudessa, työttömyysriskin suuruudessa , vuosilomissa ja muissa työaikajärjestelyissä sekä myös eläkkeissä heijastunevat jatkossakin eri alojen palkanmuodostukseen. Siksi jakovara, jossa palkankorotusten mitoitus lasketaan koko kansantalouden työn tuottavuuden keskimää-räisen pidemmän aikavälin nousun ja Euroopan keskuspankin inflaationormin yhdistelmästä on kokemusten mukaan osoittautunut oikeaksi ja myös julkisen sektorin työntekijöiden edun mukaiseksi. Tupon sisällä ei luonnollisesti voi olla erisuuruisia korotuksia eri ammattiryhmille. Kunnallisen puolen erityisongelmia tulisikin ratkoa sopimalla osapuolten kesken tupon kyljessä pidempiaikainen palkkaohjelma.

Paine siihen, että palkkatyön verotus jopa kiristyy kasvaa paitsi alijäämäiseksi kääntyneen valtiontalouden ja siihen osasyynä olevan kuntien ja Kansaneläkelaitoksen menojen kasvun takia myös siksi, että viivytystaistelu auto- ja alkoholiverojen kohdalla jo lähiaikoina saatetaan hävitä. Palkansaajien kannalta on ensi arvoisen tärkeää, että valtiontalouden tilasta ja työllisyysasteesta riippuen maltillista työn verotuksen kevennyslinjaa voitaisiin kuitenkin jatkaa vaarantamatta hyvinvointipalvelujen rahoitusta.

Tuloratkaisulla voitaisiin vaikuttaa hallituksen ensi vuoden verolinjaan sekä antaa myös suuntaviivat vuoden 2004 veroratkaisulle. Se on tarpeen suotuisan ostovoimakehityksen varmistamiseksi. Tieto veroratkaisun tasosta auttaisi myös toisen sopimusvuoden palkankorotusten mitoituksessa.

Lisätoimia työllisyyden hyväksi

Hallitus ilmoitti valmiudestaan keskustella tupon yhteydessä verojen ohella lisätoimista myös työllisyyden ja osaamisen hyväksi. Tämä avaa mahdollisuuden sopia elvyttävistä lisä toimista työttömyyden torjumiseksi. Hallituksen budjettiesitys ei mitenkään vie tuloratkaisun edellytyksiä vaan pikemminkin luo sille pohjaa ja korostaa sen tarvetta.

Valtion budjetissa on jo nyt eräitä elvyttäviä elementtejä, kuten Vuosaaren satama ja muutkin liikenneinvestoinnit. Kuntatalous saa selvästi lisää rahaa. Myönteistä on myös osaamisen nosto-ohjelman aloitus ja oppisopimuskoulutuksen lisäys. Mutta esimerkiksi asuntojen rakentamista ja korjausta ei vauhditeta riittävästi ja tältäkin osin valtiovallan lisätoimia tarvitaan.

Työelämän laadullinen kehittäminen on aina parhaiten onnistunut kokoavien tuloratkaisujen avulla. Niin on nytkin. Aikuisväestön ammatillisen osaamisen nosto-ohjelma, tulos- ja voittopalkkioiden pelisäännöistä sopiminen, luottamushenkilöiden aseman parantaminen, työn ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen, työaikakysymykset, kuten neljän tunnun vähimmäistyöaikaa koskeva vaatimus ja vuorotyöntekijöiden aseman sekä irtisanomissuojan parantaminen nousevat esille. Kiireellisenä asiana on tällä neuvottelukierroksella ratkaistava ulkomaalaisten työntekijöiden työehtovalvonnan järjestäminen, jotta asia saadaan kuntoon ennen EU:n laajentumista.

Suomi vaurastuu ja palkansaajien asema kohenee vain työllisyysastetta kohottamalla, ammattitaidolla ja korkealla osaamisella. Ostovoimaa ja työllisyyttä luova kaksivuotinen tupo vakauttaisi taloutta yli suhdannetaantuman ja hallitusvaihdoksen. Se voisi antaa myös uuden sysäyksen työelämän laadulliseen kehittämiseen ja toisi kaivattua turvallisuutta muutoksiin. Siksi SAK on valmis osaltaan selvittämään kokoavan tuloratkaisun edellytykset. Toivottavasti yhteinen selvitystyö johtaa tuloneuvottelujen käynnistymiseen.

Lauri Ihalainen, SAK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.