90-vuotias Suomi - katse eteenpäin!

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään mukaan Suomessa pitäisi panostaa entistä enemmän opetuksen laatuun ja opettajien kilpailukykyiseen palkkaukseen. Mäenpää myös pohtii väitteitä siitä, että nuoret eivät ole kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Mäenpään mielestä monelta poliitikolta puuttuu kyky puhutella nuoria.

Suomi voi 90-vuotispäivänään onnitella itseään monesta syystä. Toki ongelmiakin on – esimerkiksi nuorten syrjäytyminen on hälyttävä viesti koko yhteiskunnalle ja tuloeroja ei pidä päästää repeämään. Kuitenkin Suomi on menestynyt omalla yhteiskuntamallillaan - mutta miten eteenpäin?

Kansainvälistyvässä toimintaympäristössä pitää osata lukea oikein samanaikaisesti sekä kansallista että kansainvälistä karttaa. Viisas poliittinen päättäjä osaa linkittää yhteen kansainväliset haasteet kansallisiin kysymyksiin. Omaan kansalliseen pesään ei pidä käpertyä vaan pitää olla rohkeasti mukana muuttamassa maailmaa. Suomen menestyksekkäällä mallilla voimme operoida pää pystyssä. Impivaaraan ei ole mahdollista palata eikä myöskään syytä.

Viimeisimmässä Pisa-kisassa menestyimme upeasti – kuten olemme menestyneet aiemminkin. Kuka tämän jälkeen kehtaa arvioida, että peruskoulumme ei tuottaisi nuorille mahdollisuuksia menestyä?

En myöskään usko, että koulu kohtelee lahjakkuuksiakaan huonosti. Koulu luo pohjan koko yhteiskunnan menestykselle ja pohjan tasa-arvolle. Muuttuvassa maailmassa emme kuitenkaan voi pysähtyä. Jatkossa pitää panostaa entistä enemmän opetuksen laatuun, opettajien kilpailukykyiseen palkkaukseen ja pistää kouluterveydenhuollon ja muun koulun tukihenkilöstön resurssit nykyistä parempaan kuntoon. Peruskoulussa mukana pysyminen pitää mukana koko elämän ajan.

Monet ovat huolissaan siitä, että nuoret eivät ole kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Demokratian toimiminen toki edellyttää sitä, että riittävä määrä kansasta osallistuu vaaleihin tai osoittaa kiinnostustaan muulla tavalla. En silti jaksa uskoa, että nuoret olisivat passiivisempia kuin aiemmin. Kiinnostuksen kohteet sen sijaan muuttuvat.

Uusi teknologia - internet etunenässä - on luonut kokonaan uuden kulttuurin, joka mahdollistaa osallistumisen, mutta eri tavoin ja eri asioihin kuin aiemmin. Nuoret ovat kansainvälisempiä kuin koskaan ja yhä useamman katse suuntautuu oman paikkakunnan tai kotimaan asioita pidemmälle.

Nuorten passiivisuus on haaste nimenomaan poliitikoille. Poliitikkojen on tiedostettava, että asioista pitää puhua oikealla tavalla, ja politiikkaakin on voitava tuotteistaa. Valitettavan monelta poliitikolta puuttuu kyky puhutella nuoria. Se ei liene yksin nuorten vika.

Politiikka tarvitsee myös selkeitä vaihtoehtoja. Jos kaikki näyttää samalta, niin ei näytä hyvältä.

Suurin ongelma on kuitenkin se, että globalisaatiota pyörittävät erityisesti suuret yritykset. Niitäkään ei pidä syyllistää: niiden tehtävänä on menestyä ja menestys ongelmista huolimatta on vienyt koko maailmaa myös positiivisesti eteenpäin. Mutta poliitikkojen on - ollakseen uskottavia - kyettävä luomaan oma maailman, Euroopan ja Suomen poliittinen ohjelma. Ohjelman on viestitettävä kaikille kansalaisille oikealla tavalla se, että ihmisten globalisaatiota luodaksemme tarvitsemme oikeudenmukaisen maailman.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.