Antti Palola: Nollatyösopimus on modernin ajan orjatyösopimus

STTK toivoo eduskunnan hyväksyvän lakialoitteen, jolla kiellettäisiin nollatuntisopimukset, kirjoittaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta järjesti tällä viikolla nollatuntisopimuksia koskevasta kansalaisaloitteesta julkisen kuulemisen. Aloitteen mukaan viikoittainen työaika ei saisi alittaa 18 tuntia ilman perusteltua syytä. Sellainen voi olla esimerkiksi opiskelu tai lastenhoito ja sen olisi aina perustuttava työntekijän omaan tahtoon. Lain voimaantulon jälkeen olisi edelleen mahdollista solmia esimerkiksi opiskelijatyöntekijän toivomuksesta alle 18 työtuntia viikossa sisältävä työsopimus.

STTK pitää nollatuntisopimukset kieltävää kansalaisaloitetta erittäin tärkeänä. Toivomme eduskunnan hyväksyvän sitä koskevan lakialoitteen.

Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan osa-aikaista työsopimusta, jolla työntekijä sitoutuu tekemään työtä 0-40 tuntia viikossa, mutta hänellä ei ole oikeutta tunninkaan työhön tai palkkaan. Työntekijä on siis sidottu työsuhteeseen, jossa työtuntien tai -päivien määrää ei mitenkään voi ennakoida. Sama pätee kaikkein tärkeimpään - työstä saatavaan palkkaan. Nollatyösopimusta tekevillä toimeentulo on usein tosiasiallisesti sosiaaliturvan varassa.

Tilastokeskuksen mukaan jo 83 000 suomalaista työskentelee nollatuntisopimuksella. Kyse ei ole siis mistään marginaali-ilmiöstä vaan siitä on tullut työelämässä vakiintunut tapa, jolla työnantaja siirtää sille kuuluvan riskin työntekijän kannettavaksi.

Työnantajat voivat halutessaan kiertää nollatuntisopimuksilla muun muassa koeaikaa, sairauslomaa, työkyvyttömyyttä ja irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä. Työajan voi tarpeen vaatiessa tiputtaa nollaan, jos työntekijästä aiheutuu työnantajan mielestä ylimääräisiä kustannuksia esimerkiksi sairausajan palkan tai irtisanomisajan vuoksi. Työajat, työtuntien määrät ja ansiot voivat vaihdella paljon viikosta ja kuukaudesta toiseen, koska vähimmäistyötuntimäärää ei työsopimuksessa yleensä ole määritelty.

Työkykyiset ja -haluiset ihmiset joutuvat turvautumaan esimerkiksi asumis- tai toimeentulotukeen, kun tarjotut tunnit eivät yksinkertaisesti riitä elämiseen. Viime kädessä nollatyösuhteisten työntekijöiden hyväksikäytön kustannukset kaatuvat siis yhteiskunnan piikkiin. Useimmat nollatuntisopimuksella työskentelevät haluaisivat tehdä kokoaikatyötä tai vähintään ennakoitavaa, muun elämän suunnittelun mahdollistavaa työaikaa.

Työelämän kehityksen vauhti ei jatkossakaan hidastu. Työn tekemisen muodot ovat muuttuneet ja ennen niin epätyypilliset työn tekemisen muodot ovat erityisesti nuorten osalta arkea. Valitettavasti lainsäädäntömme ei ole pysynyt mukana kehityksessä, eikä enää tänä päivänä pysty vastaamaan kaikilta osin muuttuneeseen tilanteeseen.

Työttömyysturvajärjestelmä ei aina tunnista nollatyösopimuksella työskentelevää, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia. Ei voi olla oikein, että työntekijälle tulee työttömyysturvaan kolmen kuukauden karenssi, jos hän irtisanoutuu nollatuntisopimuksesta silloin, kun työnantaja ei ole tarjonnut tunteja. Työnantaja voi myös vähentää työtunteja ilman lomautusilmoitusta ja niiden tarjoaminen voi loppua kokonaan ilman irtisanomismenettelyä. Nollatyösopimus on pahimmillaan tämän päivän orjatyösopimus.

Sosiaaliturvajärjestelmäämme on uudistettava vastaamaan paremmin modernia työelämää. Esimerkiksi työttömyysturvajärjestelmän on toimittava kaikissa työn tekemisen muodoissa - olipa kyseessä sitten osa-aikaisuus, nollasopimus, itsensä työllistäjä, freelancer tai yksinyrittäjä. 

Antti Palola, STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.