Arto Ojala

Nettivieraat

Arto Ojala: 200 000 uutta työpaikkaa

Vaikka vaalit ovat jo näin lähellä, yhdestä asiasta kaikki puolueet näyttävät olevan samaa mieltä; Suomesta puuttuu 200 000 yksityisen sektorin työpaikkaa. Ja kaikki näyttävät myös pitävän tätä vaaliteemanaan.

En ole kuitenkaan vielä nähnyt yhtään ohjelmaa, jolla tämä tavoite saavutetaan.

Tiistaina 2. helmikuuta talouspoliittinen ministeriryhmä teki tärkeän päätöksen. Ministeriryhmä päätti, että valtio rahoittaa Savukosken Soklissa suunnitteilla olevan fosfaattikaivoksen kuljetusinvestointia 140 miljoonalla eurolla.

Raskaat kuljetusrekat kestävä maantie rakennetaan Soklista Kemijärvelle, missä rikastettu malmi lastataan junaan. Me Itä-Lappilaiset olisimme toki mieluummin halunneet rautatiekuljetusvaihtoehdon, mutta ymmärrämme, että 440 miljoonan investointi oli liian kallis myös Soklin kannattavuuden näkökulmasta. 

Sokli-päätöksellä luodaan tuhansia työpaikkoja kymmenien vuosien ajaksi. Päätös on myös hyvä esimerkki siitä, mitä kannattaa tehdä työpaikkojen ja teollisen pohjan vahvistamisen eteen. Valtion panostus tulee muutamassa vuodessa takaisin maksetuksi verotuloina, erilaisina maksuina ja sosiaalimenojen vähennyksenä.

Seuraavana on varmasti vuorossa MetsäGroupin Äänekosken hankkeeseen liittyvät liikenneinvestoinnit, jälleen suuruusluokkaa yli sata miljoonaa. Tällä liikenneinvestoinnilla varmistetaan yli miljardin hanke uuden teknologian metsäteollisuuteen ja iso määrä työpaikkoja.

Luonnollinen kysymys on, mistä rahat? Kannattaisiko miettiä, onko nyt oikea aika investoida Pisararataan Helsingin kaupungin alla. Viimeisin tutkimus on osoittanut, että sen kannattavuus on erittäin heikko, eikä pysyviä työpaikkoja synny lainkaan.

Toiseksi, pitäisikö liikenneinvestoinnit vihdoin poistaa valtiontalouden kehysmenettelystä ja siirtyä uuteen rahoitusmalliin? Olisiko aika siirtyä normaaliin rahoituksen budjetointimenettelyyn, jolloin vuosittaisessa budjetissa näkyvät vain vuosittaiset lainojen lyhennykset ja korot. Velka näkyy taseessa. Kilpailukykyä parantavat liikenneinvestoinnit odottavat niin rautateillä kuin maanteilläkin.

Verotus on seuraava kokonaisuus, joka kaipaa uudistamista. Yritysverotus kaipaa kokonaan uutta ajattelua.

1990-luvun lamasta noustiin uudistamalla yritysverotus veron hyvitysjärjestelmän mukaiseksi. Veron tuotto lisääntyi dramaattisesti ja yritykset voivat hyvin ja työllistivät. Nytkin pitää päästä järjestelmään, jossa yritystulo verotetaan vain kertaalleen. On myös tärkeätä, että kaikkia yritysmuotoja verotetaan mahdollisimman samalla tavalla. Kannattaisi lähestyä Viron mallia, jossa yritystuloa verotetaan vasta sitten, kun tulo nostetaan yrityksestä. Varausjärjestelmään palaaminen olisi askel tällä tiellä.

Tuloverotus on kiristetty niin korkealle tasolle, että se on jo kääntynyt itseään vastaan, vero tuottaa vähemmän kuin alemmalla verotasolla. Uuden hallituksen on heti kevennettävä tuloverotusta. Keventäminen innostaa työntekoon, lisää ostovoimaa ja kotimaista kysyntää. Erityisesti palvelualoille syntyy nopeasti uusia työpaikkoja. Tuloveron tuotto kasvaa, samoin arvonlisäveron.

1990-luvun lamassa lisättiin myös tutkimus- ja tuotekehityspanostusta voimakkaasti. Uusia uuden teknologian yrityksiä syntyi satamäärin. Niin pitää nytkin tehdä, Tekesin ja yliopistojen rahoituksen supistaminen on suuri virhe ja väärää politiikkaa. Digitalous ei synny tyhjästä.

Uusien kasvavien yritysten viennin edistämistä kannattaa voimakkaasti tukea. TeamFinlandin toimintaa pitää kehittää niin, että eri puolella maata toimivat innovatiiviset pienet yritykset uskaltautuvat tulemaan mukaan. Nyt yrityksiltä puuttuu rohkeutta.

Sanotaan, että rahoitus on kunnossa, jos yrityksellä vain on hyvä hanke. Näin ei kuitenkaan ole. Pieniltä, kasvavilta yrityksiltä puuttuu vakuuksia. Pitää kehittää järjestelmää, jossa Ely-keskus voi nykyistä paremmin tulla pienen yrityksen avuksi tasaamaan riskiä.

Suomi on laaja maa. Vieressä oleva toinen laaja maa Ruotsi tukee kuljetuksia pohjoisemmilta alueiltaan niin, että yritykset pääsevät samalle viivalle etelämpänä toimivien yritysten kanssa. Tällaiseen järjestelyyn pitää Suomessakin jälleen päästä.

Sitten työmarkkinat, itsestään selvyytenä. Kilpailukykyä on parannettava palkkaratkaisuin, joka pitää työvoimakustannusten kehityksen kilpailijamaita alhaisempana muutaman vuoden. Kun tuottavuuden kehitys paranee, voidaan myös reaalipalkkoja alkaa nostaa. Olisiko jo aika myös pidentää koeaikaa, jotta uuden työntekijän palkkaaminen olisi yritykselle, varsinkin pienelle, riskittömämpää? Kehittäisimmekö myös oppisopimuskoulutusta niin, että se on pienellekin yritykselle mahdollinen työvoiman rekrytointimuoto?

Totta on myös se, että julkisen talouden tasapainottaminen luo myös yrittäjyydelle paremmat edellytykset. Menotalouden saneeraaminen tehostaa toimintoja, nostaa kansantalouden tuottavuutta ja kilpailukykyä. Päätökset julkisen talouden saneeraamiseksi on tehtävä heti hallituskauden alussa. Se koskettaa meitä kaikkia, mutta parantaa talouden kehitystä muutaman vuoden viiveellä.

200 00 tuhatta työpaikka on kyllä luotavissa yksityiselle sektorille. Se vaatii vain nopeita päätöksiä uudelta hallitukselta. Toimenpiteet tiedetään.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.