Asuntopolitiikan aika on aina

Kaksi uutista maailmasta: kerrotaan, että Espanjan pankkien talousvaikeuksien takana ovat Espanjan yltiöpäisestä rakentamisbuumista aiheutuneet hallitsemattomat seuraukset. Mikä panee pankit, poliitikot ja ihmiset aina aika ajoin tekemään rakentamisessa ylilyöntejä? Vastaus on valitettavasti se, että rakentamisella voidaan tehdä rutkasti rahaa, kasvu luo poliitikoille valtaa ja kansalaiset ovat tyytyväisiä saadessaan uusia asuntoja.

Toinen uutinen on meille vielä arkisempi: tutkimuslaitokset ennustavat asuntojen hintoihin kovia korotuksia Suomessa. Monen mielestä - ainakin pääkaupunkiseudulla- hinnat ovat jo nyt kohtuuttomat.

Onnistunut asuntopolitiikka on onnistunutta yhteiskunta- ja yhdyskuntasuunnittelua. Kumpaakaan ei pitäisi jättää markkinavoimien armoille. Markkinavoimien tehtävänä on tehdä voittoja, ei huolehtia ihmisten hyvinvoinnista.

Keski-Euroopassa on sosiaalisen asuntotuotannon ideologia. Siellä ymmärrettiin jo ennen toista maailmansotaa asumisen merkitys ihmisten elinolojen parantamisessa. Esimerkiksi 1930-luvulla Itävallan Wienissä osuuskunnat rakennuttivat hienoja arkkitehtonisia kokonaisuuksia ihmisten asumistarpeita silmälläpitäen.

Ruotsissa tiedostettiin sotien jälkeen kunnallisen ja yleishyödyllisten yhteisöjen vuokra-asuntotuotannon merkitys yhteiskunnalle. Sittemmin Ruotsi pilasi paljon rakentamalla massatuotannossa miljoona asuntoa maahanmuuttajien tarpeisiin. Seurauksena oli yhdyskuntien jakautuminen hyvä- ja huono-osaisten kesken. Toisaalta Ruotsi osasi kyllä panostaa asumisväljyyteen ja on osannut luoda pitkäaikaisen asumisen mallin.

Wienissä on edelleen panostettu sosiaaliseen asuntotuotantoon. Avain on ollut kaupungin rahaston luominen maanhankinnan pohjaksi, yleishyödylliseen rakentamiseen ja asuntojen perusparantamiseen. Tämä organisaatio on kilpailuttanut ja tilannut onnistuneesti rakentamisen niin, että rakennusliikkeiden toiminnalle on asetettu järkevät puitteet.

Suomen ongelma on monimutkainen. Pulaa rakennusmaasta ei ole. Tavoitteena pitäisi olla, että yhteiskunta mahdollistaa kaavoituksella ja rakentamisella ihmisten asumistoiveet. Ehjässä yhdyskuntarakenteessa läheltä kotia löytyvät palvelut, työpaikka ja virkistysmahdollisuudet. Asuinalueita on suunniteltava siten, että rakennetaan monipuolisesti erilaisia asuntoja erilaisiin tarpeisiin.

Palkansaajakeskusjärjestöjen tavoitteena ovat palkka- ja veroratkaisut, joilla palkansaajat saavat osuutensa tuottavuuden kasvusta ja turvaavat hyvän ostovoimakehityksen. Ostovoimatavoitteita uhkaa jatkuvasti asuntojen hallitsematon hinnannousu.

Miten voi olla mahdollista, että asuntopolitiikan puute on aiheuttanut sen, että keskituloinen palkansaaja ei voi haaveilla asumisesta pääkaupungissa? Sekä omistusasuntojen hinnat että vuokrataso ovat hänelle ylivoimaisia.

Poliitikot, tehkää jotakin.

Mikko Mäenpää

STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.