Avoin kirje Eero Heinäluomalle

Jyrki Katainen kirjoittaa avoimen kirjeen Heinäluomalle hallituksen tasa-arvoerästä ja kokoomuksen todellisista vaalilupauksista. Kataisen mukaan Heinäluoma sekoittaa totta ja tarua oppositiopolitiikassaan.

Eero, ollaan nyt ihan käsi sydämellä, kummatkin. Olet päättänyt oppositiojohtajana ottaa hoitajien palkkakysymykset oppositiopolitiikkasi kärjeksi. Siinä ei ole säästelty koviakaan sanoja, mutta on sekoitettu suloisesti tosiasioita. Kohteeksi olet valinnut Kokoomuksen ja erityisesti minut. Olet perännyt äänestäjien kuluttajansuojaa. En väitä, että olisit pärjännyt huonosti valitsemallasi linjalla. Ymmärrän myös sen, että kiusaus käyttää hoitajien palkkakysymystä valtapolitiikan välineenä ja sitä kautta oman aseman pönkittämisessä on valtava. Kyse on kuitenkin rehellisyydestä.

Mitä Kokoomus lupasi?

Kokoomus lupasi viime kaudella tehdä työtä sellaisen palkkaratkaisun hyväksi, jossa kunnalliset, koulutetut, naisvaltaiset alat saavat keskimääräisiä palkankorotuksia reilummat korotukset. Keinoksi vaikuttaa palkkoihin, esitimme kohdennetun valtionavun, jonka maksamisen ehtona on palkkaratkaisun kohdentaminen edellä mainitun tavoitteen mukaisesti. Tätä tavoitetta esittelimme satoja kertoja eri sanankääntein eri keskustelun vaiheissa vastataksemme sillä hetkellä käytyyn keskusteluun. Tavoite ei varmasti jäänyt epäselväksi. Se kirjattiin selkeästi meidän vaaliohjelmaamme.

Mitä sitten tapahtui? Tavoite kirjattiin myös hallitusohjelmaan ja rahoitukseen varauduttiin budjettikehyksissä. Kun kuntatyönantaja suunnitteli esityksiään, kerroimme minkälaisella summalla voimme osallistua tasa-arvoerään, jos kohdennus menee hallitusohjelman mukaisesti. Olemme myös kertoneet muut rahoitusmuodot, joilla hallitus osallistuu palkkaratkaisuun. Tähän kuuluvat ensimmäistä kertaa täysimääräisenä maksettavat valtionapujen indeksikorotukset kuntien palkkasumman kasvuun. Kunta-työnantaja otti nämä kaikki asiat huomioon tehdessään tarjoustaan. Valtion osallistuminen oli tiedossa kun tarjouksen tasoa mitoitettiin.

Mikä oli lopputulos? Kovassa kasvussa olevien vientialojen palkankorotukset ovat yleensä liittokierrosten kärkeä. Nyt ne olivat enimmillään yhdeksän prosentin paikkeilla. Kunnallisella alalla palkankorotustaso nousi, hallitusohjelman mukaiset porrastukset huomioonottaen, jopa neljä prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle. Hoitoalalle tarjotut korotusprosentit ovat koko liittokierroksen korkeimmat, myös kunta-alan sisällä. Lopputulos vastaa lähes täysin sitä, mitä Kokoomus esitti viime talvena ja mitä vaaliohjelmassamme tavoiteltiin.

Esittämämme mekanismi valtionapuja kohdentamalla toimi, vaikka et sitä Eero uskonutkaan vielä ennen vaaleja. Koskaan ennen ei yksikään hallitus ole erillisellä ja kohdennetulla valtionosuudella pyrkinyt ja onnistunut edistämään palkkaratkaisun tasa-arvoa kohdentamalla ratkaisua koulutetuille naisvaltaisille aloille. Kokoomuksen tavoite saavutettiin. Se on äänestäjien kuluttajansuojaa. Sitä eivät Eero saivartelusi ”lupauksista” miksikään muuta.

Tehyllä on täysi oikeus pyrkiä vielä parempaan ratkaisuun, vaikka lähes koko muu kuntakenttä on ratkaisuun päässyt. Hoitajien palkkaus on ollut niin epäsuhdassa työn vaativuuteen verrattuna, ettei sitä kerralla voida korjata. He halusivat loppuun saakka katsoa olisiko heidän asemaansa vielä mahdollista tehdä parannuksia. Sinä Eero näit tässä pelinpolitiikan paikan. Ruokit tyytymättömyyttä perättömillä väitteillä ja annoit perusteetonta toivoa mahdollisesta lisärahasta. Ryhdyit keräämään poliittisia irtopisteitä. Onko sairaanhoitajan asialla politikointi peräänkuuluttamasi politiikan kuluttajansuojan mukaista? Varsinkin kun muut yrittävät edistää asiaa.

Mitä Eero väität?

Olet antanut ymmärtää, että edellinen hallitus olisi tehnyt koulutettujen kunnallisten naisalojen suhteen enemmän. Sanoit Eero välikysymyskeskustelussa sanatarkasti: ”Mutta me vastaamme, kun kysytään mitä me teimme viime kaudella. Oli kuntien palkkaohjelma 3,9 prosenttia”. Mainostat kuntatyönantajan ja työntekijäjärjestöjen keskenään tekemää viiden vuoden palkkaohjelmaa vuosina 2002-2007, kuin se olisi edellisen hallituksen aikaansaannos. Tämähän ei pidä paikkansa.

Tiedät varmasti, että Kunpas-ohjelma oli kuntien eläköityvien suuripalkkaisten työntekijöiden kokonaispalkkasumman uudelleenohjausta kuntakentälle. Hallitus ei niihin neuvotteluihin tai tehtyyn ratkaisuun vaikuttanut eikä niihin kohdennettua erillistä valtionosuutta maksanut. Koska kuntien palkkasumma ei tuon ratkaisun perusteella juuri kasvanut, ei valtion käytännössä tarvinnut edes indeksikorotuksia tuosta ratkaisusta maksaa. Ei ole Eero oikein ottaa itselleen kunniaa toisten tekemisistä. Eikä ole kovin rehellistä verrata kahta täysin eri asiaa keskenään. Missä on se äänestäjän kuluttajansuoja kun tällaisia esität?

Miljoonapelejä

Pidät Eero miljoona- ja miljardipeleistä. SDP heitteli välikysymyskeskustelussakin erilaisia miljoonia keskusteluun. Vertailitte lukuja, joista monet eivät olleet keskenään vertailukelpoisia. Ryhmänne puheenjohtaja Filatov laski viime hallituksen käyttäneen liikkumavarastaan 400 miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin. Seuraavaksi sanottiin, että tämä hallitus laittaa ensi vuonna vain 21,3 miljoonaa. Paitsi että kyse oli toisessa luvussa neljästä vuodesta ja toisessa yhdestä vuodesta, niin luvut ovat muutenkin keskenään vertailukelvottomia. Mutta Sinähän toki tiedät tämän, tarkoituksenanne olikin vain hämmentää kuulijoita uskomaan mustaa valkoiseksi. Missä se äänestäjän kuluttajansuoja tässä piilee?

Jos puhutaan keskenään vertailukelpoisista luvuista, niin voidaan nähdä kuka on tehnyt ja mitä. Olitte huolissanne valtion osallistumisesta kuntien rahoituksen kehittymiseen ja erityisesti palkkaratkaisun rahoittamiseen. Katsotaan saman luvun kehittymistä, niin voidaan vertailla. Peruspalvelubudjetin mukaiset valtionosuudet kertovat millä tavalla valtio osallistuu minäkin vuonna kuntien menoihin valtion osuuksilla. Viime vaalikaudella vuotuinen peruspalvelubudjetin mukainen valtioavun kasvu oli 400 miljoonaa euroa. Viimeisessä budjetissasi, Eero, tuo valtionosuus kasvoi 242 miljoonaa euroa. Ensi vuoden budjetissa kasvua on 875 miljoonaa euroa. Siitä yli 400 miljoonaa menee kuntien kasvavien palkkakustannusten maksamiseen, mukana tuo erityisesti ohjattu 150 miljoonan erä. Nämä luvut ovat kasvua samalla tavalla laskettuun valtionosuuteen. Ne ovat keskenään vertailukelpoisia.

500 euron väittämät

Välikysymyskeskustelussa hoitajien palkoista puhuttaessa toitte useaan kertaan esiin virheellisen väitteen ”Kokoomuksen 500 euron lupauksesta” ja sen vertailun Tehyn kampanjoimaan 30 euron tasokorotukseen. Tiedät varmaan, että jo lähtökohtaisesti näissäkin luvuissa puhutaan eri asiasta. Iltalehden sairaanhoitajien 500 euron korotuskampanjassa puhuttiin kuukausipalkan noususta kokonaisuudessaan. 30 euroa taas on summa, jonka verran Tehyn omien laskelmien mukaan kokonaisuudessaan yli kahdentoista prosentin palkankorotuksien reilun kolmen prosentin kohdennuserästä kustannetaan valtion 150 miljoonan euron summalla. Ei siis ole oikein vertailla näitä lukuja. Tosiasiassahan tarjottu ratkaisu nostaisi esimerkiksi sairaanhoitajan keskimääräistä kuukausiansiota tilastokeskuksen mukaan yli 300 eurolla. Kyllä me molemmat sen tiedämme.

Iltalehden kampanja on ainoa paikka, missä ennen vaaleja 500 eurosta puhuttiin. Minä itse en ole pu-hunut 500 eurosta sanaakaan vaalien alla. Kieltäydyin puhumasta edes summittaisista euroista ja prosenteista, ettei niitä tulkittaisi virheellisesti lupauksiksi. Iltalehden kampanjassa kysyttiin: ”Sairaanhoitajien peruskuukausipalkkaa pitää nostaa vähintään 500 eurolla. Kyllä vai ei?” Seitsemän eduskuntapuoluetta vastasi tuohon ”kyllä”, Kokoomus yhtenä niistä. ”Kyllä” vastasivat myös kaikki välikysymyksen tehneet nykyiset oppositiopuolueet. Kokoomus erikseen teroitti vastauksessaan, että tällaiseen lopputulokseen päästään useammalla palkkaratkaisulla. SDP ei tällaista ehtoa useista palkkaratkaisuista ”kylläänsä” liittänyt, eli te Eero lupasitte enemmän. Esittämänne väitteet nimenomaan Kokoomuksen lupaamasta 500 euron palkankorotuksesta tai ylisuurista lupauksista yleensäkin ovat siten virheellisiä. Tämän hyvin tiedät. Missä äänestäjän kuluttajansuoja niissä väitteissä on?

Talousvastuu romukoppaan

Eero, olet yhdessä muun opposition kanssa vaatinut 600 miljoonan euron lisäpottia kuntien valtionapuihin. Tämä kuulemma pitäisi ottaa pois valtionvelan maksusta. Toisaalta vaadit välikysymyskeskustelussa myös, että hallitus käyttäisi vain ”hiukan enemmän valtion rahaa kuntien valtionavuissa” ja että ”kysymys on muutamista miljoonista”. Aika ristiriitaista.

Kuunnellessa oppositiojohtaja Heinäluomaa, on tullut kova ikävä valtiovarainministeri Heinäluoman puheita. Näin valtiovarainministeri Heinäluoma kirjoitti vuosi sitten MTV3:n nettivieraana: ”Valtiontaloutemme on tänään tasapainossa ja koko julkinen taloutemme selvästi ylijäämäinen. Vaikka taloustilanteemme on vakaa, pitää meidän vakavasti harkita, kuinka paljon syömme tänään ja kuinka paljon laitamme sivuun tulevaisuuden tarpeisiin. ... Suomessa tarvitaan aikaisempaa isompaa puskuria ottaak-emme vastaan ikääntymisen haasteet. Meidän on tehtävä ylijäämää hyvinä aikoina, kerrytettävä pus-kureita, rahastoitava eläkkeitä, maksettava velkaa pois. ... Kysymys kuuluukin, olemmeko varautuneet riittävästi ja onko meillä - päättäjinä ja äänestäjinä - kykyä jatkaa tätä vastuullista varautumisen linjaa?” Voin nyt nähdyn perusteella vastata kysymykseesi, että oppositiopuolue SDP:llä ei ainakaan näy-tä olevan tätä kykyä enää.

Jo vaaleissa vaaditte kulutettavaksi miljardiluokkaa enemmän kuin muut suuret puolueet sen sijaan, että varautuisimme tulevaan. Vastuuton suurten menolisäysten vaatiminen on ollut myös ainoa vaihtoehtonne hallituksen politiikalle oppositiossa. Lainaankin erästä teille ohjeita äskettäin antanutta: "Murhe sosialidemokraattien tappiosta ei ollut ensimmäinen tuntemukseni eduskuntavaalien jälkeen. Olin pikemminkin huojentunut. Minkälaisessa kusessa suomalainen hyvinvointivaltio olisikaan, jos demarien vaaliohjelma olisi vienyt puolueen voittoon." Tämän sanoi tohtori Seppo Lindblom, SDP:n entinen kansanedustaja, ministeri ja Suomen pankin johtokunnan jäsen. Tähän minulla ei ole mitään lisättävää.

Äänestäjän kuluttajansuojasta

Niin kuin sanot, Eero, politiikassa keskeinen kysymys on äänestäjän kuluttajansuoja. Kokoomuksen tavoitteet ja teot ovat pitäneet yhtä ennen vaaleja ja vaalien jälkeen. Sitä ei virheelliset väittämät viisisatasista ja muut mielikuvapolitikoinnit miksikään muuta.

Kaikkein ristiriitaisimpia poliitikkoja ovat koko keskustelussa olleet ne, jotka ovat yhtäältä kantaneet huolta muun muassa hoitajien palkkauksen tasosta ja toisaalta samalla arvostelleet Kokoomusta asiaan puuttumisesta. Yrittävätkö he siis väittää, että jos Kokoomus ei olisi asiaan puuttunut ja ylimääräistä rahaa näiden alojen palkkaratkaisuun ei olisi ensi kertaa laitettu, niin tarjotut korotukset tänä syksynä olisivat olleet näin suuria tai jopa suurempia? Enpä oikein tällaista jaksa uskoa.

Mielestäni politiikassa tärkeintä ovat kyky nähdä yhteiskunnallisia ongelmia, viisaus löytää keinoja niiden ratkaisemiseksi ja uskallus keinojen edistämiseksi. Tavoitteet ja tulokset puhuvat silloin puolestaan. On myös toinen tapa, jossa saivarrellaan sanamuodoista, esitetään virheellisiä väitteitä toisten tavoitteista ja politikoidaan opportunistisesti toisten tekemisillä ilman todellista omaa vaihtoehtoa. Olen itse päättänyt edustaa näistä ensimmäistä, niin hallitus kuin oppositioasemassakin. Silloin äänestäjän kuluttajansuoja toteutuu.

Jyrki Katainen, kokoomuksen puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.