Ekologinen verouudistus

Kokoomus haluaa Suomeen ekologisen verouudistuksen. Ekologinen verouudistus tarkoittaa sitä, että verotuksen painopistettä siirretään työn tekemisen ja teettämisen verotuksesta kulutuksen verotukseen. Ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen vastustaminen on globaalisti tärkein tavoite. Ilmaston ja ympäristön saastuttamista sekä luonnonvarojen kuluttamista verottamalla pystytään vaikuttamaan ympäristön pelastamiseen.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan voi pelastaa vain työnteko. Työn tekemisen ja teettämisen liian korkea verotus aiheuttaa työttömyyttä. Työn verotuksen pitäminen kohtuullisena sekä siirtämällä verotuksen painopistettä kulutukseen, voidaan vahvistaa työllisyyttä sekä auttaa ihmisiä pois köyhyydestä.

Jatkossa hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus täytyy siis kerätä yhä enemmän kulutusta verottamalla. Erityisesti ympäristöä rasittavan kulutuksen verotusta täytyy nostaa. Myös erilaiset terveyttä ja kansanterveyttä haittaavien tuotteiden haittaverot ovat järkeviä verotuksen kohteita.

Työn verotusta alennettu ja ympäristöveroja nostettu

Hyvä esimerkki ekologisesta verouudistuksesta tällä vaalikaudella on, että työn tekemisen ja teettämisen verotusta on alennettu lähes kahdella miljardilla eurolla. Tähän on laskettu palkansaajien tuloveronalennukset sekä työnantajien Kela-maksun poisto.

Vastapainoksi ympäristöveroja on korotettu tai päätetty korottaa miljardilla eurolla, pääosin yrityksille ja teollisuudelle. Arvonlisäverokantojen korottamisella kerätään kulutuksesta 650 miljoonaa euroa enemmän. Tupakan, alkoholin, makeisten ja virvoitusjuomien veroja on kiristetty tai päätetty kiristää jo lähes kolmella sadalla miljoonalla eurolla.

Kokonaisuudessaan työn verotuksen keventäminen sekä ympäristön kulutuksen ja terveyttä haittaavien tuotteiden verotuksen nostaminen ovat tällä vaalikaudella menneet kutakuinkin yksi yhteen. Kyseessä on siis mittava painopistemuutos.

Verojen muutokset on ajoitettu talouden suhdanteiden kehityksen mukaisesti. Ympäristöveroja kiristettiin ensimmäisessä budjetissa kun talouskasvu oli vielä huipussaan. Seuraavan kerran niitä korotetaan vasta hallituksen viimeisessä budjetissa 2011, kun talouskasvun arvioidaan päässeen vauhtiin. Työn verotuksen keventäminen palkka- ja työantajamaksuissa taas ajoitettiin keskelle syvintä taantumaa, vuonna 2009 ja 2010 välillä toteutettavaksi. SDP on moittinut joka kerta hallitusta, että nämä veromuutokset ovat olleet suhdannepoliittisesti väärin ajoitettu. Maailmasta ei taida löytyä yhtään kansantaloustieteilijää, joka olisi SDP:n väitteiden kanssa samaa mieltä.

Vasemmisto vastustaa ekologista verouudistusta

Vasemmisto onkin ottanut ekologista verouudistusta joka kohdassa vastustavan linjan. Vasemmisto on vastustanut tällä vaalikaudella systemaattisesti kulutusverojen sekä ympäristö- ja energiaverojen kiristyksiä. Vasemmisto on myös halunnut mieluummin kiristää palkansaajien ja eläkeläisten tuloverotusta.

Tämä on tullut esille monta kertaa esimerkiksi SDP:n politiikassa. Ensin SDP vastusti ympäristö- ja energiaverojen kiristämistä vuoden 2008 budjetissa. Sitten SDP vastusti palkansaajien verotuksen keventämistä tämän vuoden budjetissa. Keväällä SDP arvosteli työllistämisen sivukuluna maksettavan Kela-maksun poistamista. Uusimpana linjauksena se vastusti tuon työn teettämisen verotuksen alentamisen kompensaationa päätettyä teollisuuden energiaverotuksen nostamista vuonna 2011. SDP siis haluaa kevyempää verotusta ympäristön ja energian kulutukselle, mutta kireämpää verotusta työn tekemiselle ja teettämiselle. Kokoomuksen linja on päinvastainen.

Ilmastonmuutoksen sekä ympäristön ja luonnonvarojen kuluttamisen hillitseminen vaativat konkreettisia toimia. Samoin vaatii työllisyyden edistäminen. Näihin vaikutetaan mitä suurimmissa määrin verotuksella. Se joka väittää, että näitä suuria tavoitteita edistettäisiin ympäristö- ja energiaverojen keventämisellä ja työn verotuksen kiristämisellä, ei puhu totta. Kokoomukselle ekologinen verouudistus ei ole etupolitiikkaa tai keino ajaa Suomea kohti tasaveroa, kuten jotkut ovat varsin tarkoitushakuisesti väittäneet. Kyse on meille vain ja ainoastaan ympäristöstä ja suomalaisen työn tulevaisuudesta.

Ekologiseen verouudistukseen kuuluu paljon muutakin kuin tuo suuri painopistemuutos työn verotuksesta ympäristön kulutuksen verottamiseen. Ekologinen veromuutos tarkoittaa verotuksen mahdollistamien kannustavien ja ohjaavien elementtien käyttämistä eri veromuotojen sisällä. Hyvä esimerkki tällaisesta on tällä vaalikaudella jo toteutettu autoverouudistus. Siinä autoveron sekä ensi vuodesta alkaen vuotuisen ajoneuvoveron suuruus määrittyy auton hiilidioksidipäästöjen perusteella. Mitä enemmän autosi saastuttaa, sitä enemmän sen ostamisesta ja käytöstä maksat. Veromuutos pudotti nopeasti uusien autojen päästöjä yli kymmenellä prosentilla.

Samalla tavalla on tarkoitus uudistaa vielä tällä vaalikaudella liikenteen polttoaineiden verotus. Mitä enemmän polttoaineen valmistus ja käyttö tuottaa hiilidioksidi- ja lähipäästöjä, sitä korkeampi on sen vero. Näin saastuttaja maksaa. Samalla kotimaisten puhtaiden biopolttoaineiden kehitystyö ja käyttöönotto muuttuu jatkuvasti kannattavammaksi.

Ekologista verouudistusta jatkettava

Seuraava vaalikausi tulee olemaan vaikea. Vaikka talouskasvu käynnistyisi tänä päivänä, tulee työttömyyden ja julkisen talouden ongelmat jälkijunassa. Taantuma jättää elvytyspäätösten jälkeen pysyvän kymmenen miljardin euron suuruisen aukon valtiontalouteen. Sen täyttämiseksi on edistettävä talouskasvua ja siten työllisyyttä. Lisäksi on pidennettävä ihmisten työuria ja tuottavuutta. Vain työtä tekemällä voimme laman velkalaskun maksaa. Edessä ovat muista toimenpiteistä huolimatta myös valtion menojen ja tulojen välisen tasapainon korjaaminen tulevilla vaalikausilla.

Valtion menotasoa ei voi leikata, mutta budjettikehysten menotason jäädyttämistä ensi vaalikaudella on harkittava, hintojen nousua lukuun ottamatta. Myös veroaste noussee ainakin väliaikaisesti. Silloin on tehtävä paljon arvovalintoja. Mistä otetaan menopuolella liikkumatila kaikkein tärkeimpiin menoihin? Joudutaan tekemään uudelleenarvioita. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etuuksiin kajoamista pitäisi välttää.

Kun veroaste nousee, on sekin arvovalintojen paikka. Mitä veroja nostetaan? Pääomaveron korotuksesta on tullut vasemmiston veropolitiikan taikatemppu. Voi olla, että pääomaverotustakin joudutaan hieman nostamaan ensi vaalikaudella. Silloin on kuitenkin kyse enemmän palkka- ja pääomaverojen välisen kuilun kaventamisesta molemmista päistä. Kyse on enemmän verojärjestelmän oikeudenmukaisuudesta kuin verotuloista valtiolle.

Ihan esimerkkinä voisi mainita, että pääomaveron nostaminen prosenttiyksiköllä toisi valtion kassaan noin 50 miljoonaa euroa. Arvonlisäverojen nostaminen prosenttiyksiköllä taas toisi noin 650 miljoonaa euroa. Saman verotulojen kertymän saavuttaakseen kuin arvonlisäveroja prosenttiyksiköllä korottamalla, pitäisi pääomatuloverotusta korottaa 13 prosenttiyksikköä. Verotasolla on myös merkitystä pääomien hakeutumiseen investointeihin suomalaiseen työhön. Luulenpa, että tuollaisella korotuksella ei saataisi enää laskettuja verotuottoja pääomien hakeutuessa Suomesta muualle. Kärsijänä olisivat investoinnit ja työpaikat Suomessa. Näistä kahdesta puhuminen toistensa vaihtoehtoina on siis populistista höpöpuhetta.

Kokoomus tulee ajamaan voimakkaasti ekologisen verouudistuksen jatkamista myös tulevaisuudessa. Jos veroja korotetaan ensi vaalikaudella valtiontalouden tasapainottamiseksi, on ensisijaisesti jatkossakin korotettava kulutuksen, ympäristön ja luonnonvarojen tuhoamisen sekä terveyttä haittaavaan toiminnan verotusta. Työllisyyden edistäminen ja työn verotuksen kiristämisen estäminen on mielestämme kaikkein tärkeintä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.

Jyrki Katainen, valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.