EU on Turkin suhteen oikealla asialla

Mikäli Turkin ja Kyproksen välisessä kiistassa ei synny sopua, saattavat Turkin EU-jäsenyysneuvottelut jumiutua lähtökuoppiinsa. EU-tutkija Teija Tiilikaisen mukaan neuvottelujen katkeaminen loisi oman varjonsa myös Suomen puheenjohtajuuskauteen.

Suomi on EU:n puheenjohtajana koettanut viime viikkoina vääntää kiivaasti sopua Turkin ja Kyproksen välisessä kiistassa. Asialla on kiire sen vuoksi, että sopu on asetettu ehdoksi sille, että jäsenyysneuvotteluissa Turkin kanssa voitaisiin ylipäätään edetä. Turkki ei ole virallisesti tunnustanut Kyprosta ja on tämän vuoksi evännyt kyproslaisilta laivoilta ja lentokoneilta pääsyn Turkkiin.

Jos asiaan ei pikaisesti löydetä ratkaisua, komissio joutunee ensi viikolla Turkin jäsenyysneuvottelujen edistymisestä annettavassa raportissaan toteamaan, ettei Turkki ole täyttänyt kaikkia niitä ehtoja, joita jäsenyysneuvottelujen etenemiselle vuosi sitten asetettiin. Tämän pohjalta on olemassa suuri todennäköisyys, että Suomen puheenjohtajuuskauden päättävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätetään neuvottelujen keskeyttämisestä.

Kyproksen ja Turkin välinen konflikti on luonut varjonsa jäsenyysneuvotteluihin sillä tavoin, ettei niissä ensimmäisen vuoden aikana ole juurikaan edistytty. Käytännössä neuvottelujen keskeyttäminen siis merkitsisi niiden jumiutumista lähtökuoppiinsa.

Keskeyttämispäätös saisi valtavasti mediahuomiota kautta koko maailman, sillä Turkin ja EU:n lähentymistä on erinäisistä syistä seurattu mielenkiinnolla yhtä hyvin Yhdysvalloissa kuin Lähi-idässäkin. Turkissa EU-jäsenyyden kannatus on ollut laskussa, ja päätös saattaisi olla omiaan voimistamaan tätä suuntausta.

Sekä EU:n että Turkin poliittisilla johdoilla olisi luonnollisesti tarve selittää tapahtunutta epäonnistumista parhain päin omalle kotiyleisölleen. Tämä saattaisi heikentää osapuolten välistä poliittista luottamusta ratkaisevasti ja lykätä mahdollisuuden neuvottelujen uudesta avaamisesta hamaan tulevaisuuteen. Neuvottelujen katkaiseminen loisi epäilemättä oman varjonsa myös Suomen puheenjohtajuuskauteen.

EU:n rooli Turkin kysymyksessä edustaa kuitenkin sen kansainvälisen vallan ydinaluetta. EU:n rooli kansainvälisten konfliktien ratkaisijana ja poliittisen vakauden lujittajana on vahvimmillaan silloin, kun sen on kytköksissä jonkun maan jäsenyysmahdollisuuteen. Kyproksen kiistassa on tästä näkökulmasta käsin kysymys paitsi kivestä Turkin EU-jäsenyyden tiellä niin myös vaikeasta eurooppalaisesta poliittisesta konfliktista, jonka ratkaisemiseen EU:lla on nyt hyvät mahdollisuudet.

Suomen haasteellisena tehtävänä onkin nyt EU:n puheenjohtajamaana pitää neuvotteluasetelma sillä tavoin tasapainoisena, etteivät Turkin jäsenyyteen kriittisesti suhtautuvien jäsenmaiden intressit kykene sitä horjuttamaan. On varsin todennäköistä, että kriittiset jäsenmaat ovat muita aikaisemmin valmiit viheltämään pelin poikki ja katkaisemaan jäsenyysneuvottelut.

Turkin jäsenyyteen EU:ssa on vielä pitkä matka, ja jäsenyyden tiellä on vielä myös paljon muita poliittisia esteitä kuin Kyproksen asema. Kyproksen tilanteen ratkaiseminen on kuitenkin EU:lle välttämätöntä riippumatta siitä, miten Turkin jäsenneuvotteluissa muuten käy. Kypros edustaa tälläkin hetkellä yhtä niistä harvoista poliittisista yhteyksistä, joissa sotilaallinen konflikti EU:n jäsenmaan ja sen ulkopuolisen maan välillä ei täysin ole poissuljettu.

Jos Suomi onnistuu EU:n puheenjohtajana viemään Kyproksen konfliktin ratkaisemista askeleen eteenpäin, teon merkitystä tulee juhlia erityisesti Euroopan turvallisuuden kannalta. Silloin EU:n valtapotentiaalia olisi onnistuneesti käytetty siinä, missä tuo valta edelleen tänä päivänä on tehokkaimmillaan.

Teija Tiilikainen, EU-tutkija

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.