Euroopan eduskuntaa valitsemaan

SPD:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma kannustaa kansalaisia äänestämään EU-vaaleissa.

Eero Heinäluoma

Vaalikampanja on täydessä vauhdissa. Ehdokkaat ja tukiryhmät ovat nyt liikkeellä niin toreilla kuin ostoskeskuksissa ja vaalimainontakin alkaa muistuttumaan vaalien tärkeydestä.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee puolustajansa myös eurooppalaisessa päätöksenteossa. Emme elä enää impivaarassa, vaan keskellä kansainvälistä vuorovaikutusta. Palkansaajan oikeudet, kuluttajan suoja, ympäristömme tulevaisuus ovat kaikki asioita, joissa tarvitsemme eurooppalaisia ratkaisuja.

Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden suuret ratkaisut tehdään seuraavaksi eurooppalaisissa päätöspöydissä. Rakennetaanko Eurooppaa vain markkinoiden tarpeisiin vai rakennammeko eurooppalaista kansankotia, jossa ihmisen oikeudet tulevat ensimmäisenä. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee tuekseen eurooppalaisia ratkaisuja esimerkiksi verotuksessa, palkansaajain oikeuksissa ja ympäristössä.

Yritysverotuksessa tarvitsemme eurooppalaisia minimiratkaisuja. Muutoin pohjoismaiset hyvinvointivaltiot riutuvat pahoin verokilpailussa ja se syö tilaa tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden politiikalta. Pätkätyössä olevien, vuokratyötä tekevien ja ylipäänsä työntekijöiden oikeudet edellyttävät myös eurooppalaisia minimejä, jotta yritysten sijaintikilpailussa voittajia eivät ole ne, jotka kohtelevat huonoimmin työntekijöitään. Saasteet eivät tunne rajoja, joten ympäristönormien on oltava eurooppalaisia.

Kaikissa näissä asioissa työnsä päättäneensä europarlamentissa on jo tehty ratkaisuja ja lähes aina äänestämällä.

Puheenjohtaja Paavo Lipponen sanoi Kolilla sosialidemokraattien kampanja-avauksessa ääneen sen tosiasian, että Euroopan mittakaavassa vaalien päävaihtoehdot ovat konservatiivit ja sosialidemokraatit. Asiasta nousi metakka, vaikkei asiaa kukaan sinällään kumonnutkaan.

Tämä onkin vaikeata, sillä tuoreemmat ennusteet kertovat, että nämä kaksi suurinta ryhmää ovat saamassa uudesta parlamentista n. 70 prosenttia paikoista. Eurooppalaisista päävaihtoehtoista puhuminen ei kuitenkaan tarkoita, että suomalaisissa oloissa keskustapuolueen tai vihreiden äänestäminen menisi hukkaan. Euroopan tulevaisuuden rakentamisen pääkamppailu käydään kuitenkin sosialidemokraattien ja oikeiston välillä, siksi erilaisia vaihtoehtoja nämä suuret liikkeet kansalaisille tarjoavat.

Lipponen puhui Kolilla myös yhteistyön puolesta, sillä yhteistyötä Eurooppa tarvitsee myös vaalien jälkeen. Tässä asiassa suomalaiset voisivat omissa ryhmissään olla aktiivisia. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustamiseksi suomalaiset edustajat, sosialidemokraatit ja keskusta kärjessä voisivat toimia paitsi keskenään myös omissa ryhmissään. Mitä tämä yhteistyö voisi olla? Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustamista on edistää pääoma-verotuksen minimikantoja, säilyttää julkiset hyvinvointipalvelut tiukasti kansallisessa määräysvallassa ja puolustaa myös työntekijöiden oikeuksia.

Tietoisuus Eurooppa -ratkaisujen merkityksestä omalla hyvinvoinnillemme kasvaa ja se näkyy myös vaaliaktiivisuudessa. Uskon, että eurovaalien äänestysaktiivisuus tulee nousemaan viiden vuoden takaisesta. Syytä onkin, sillä kummoista valtakirjaa ei valitulla joukolla ole, jos päätöksentekoon on osallistunut vain kolme kymmenestä suomalaisesta. Uusimmissa tutkimuksissa ennustetaan, että nyt päästäisiin lähelle 40 prosenttia tai jopa hivenen ylitse. Tämäkään ei kyllä riitä, sillä ensimmäinen jollakin tavalla hyväksyttävä raja olisi viisikymmentä prosenttia. Silloin EU -edustajamme voisivat jo sanoa olevansa liikkeellä suomalaisten tuella.

Olen kiertänyt viime viikkoina ahkeraan Suomea ja huomannut, että vaalityö on kesällä kyllä omalla tavallaan paljon hauskempaa kuin syksyn koleudessa tai talven pakkasissa. Kesätorilla on lämmintä ja ihmiset tulevat juttelemaan ilman pelkoa varpaanpaleltumista. Mikkelin ja Kuopion toreilla saattoi myös vakuuttua, että politiikkaa voi huoletta puhua myös kesällä.

Toritilaisuuksissa moni on valittanut sitä, ettei ennakkoäänestyspaikoista ole riittävästi tietoa. Tässä on kyllä kunnilla ja oikeusministeriöllä runsaasti parantamisen varaa. Ennakkoäänestyspaikkojen vuosittainen vaihtuminen ja postiverkon supistuminen tarkoittavat sitä, ettei kansalaisilla ole selkäytimessään tietoa, missä äänestäminen tapahtuu.

Joissain kunnissa on säästösyistä vähennetty ennakkoäänestyspaikkojen määrää. Tässä on siis käytännössä osoitettu, että demokratiastakin voidaan säästää!

Yksi vaalijohtopäätös on jo nyt tiedossa. Erityisesti ennakkoon äänestämisen mahdollisuuksien parantaminen on syytä ottaa työn alle. Jo äänioikeusilmoituksessa voitaisiin hyvin kertoa oman kunnan ne paikat, jossa voi äänestää etukäteen. Postin ohella tarvittaisiin vaalista toiseen samana pysyviä äänestyspaikkoja. Tähän tarkoitukseen erinomaisia paikkoja voisivat olla kirjastot, ovathan ne suomalaisen sivistyksen keskeisiä takomoja jo historiallisestikin. Ja Porin kaupungin esimerkkiä seuraten ennakkoäänestäminen voitaisiin tehdä mahdolliseksi myös ostoskeskuksissa, joissa kaikki kansankerrokset tänään liikkuvat.

Parlamentti -sana ei kovin hyvin istu suomalaiseen suuhun. Näiden Eurooppa -vaalien merkityskin voisi aueta paremmin jos puhuisimme Euroopan parlamentin sijaan Euroopan edus-kunnasta. Tässä Euroopan eduskunnassa tehdään ne seuraavat tärkeät ratkaisut myös suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Euroopan eduskunnassa suomalaisen tasa-arvolinjan puolustaminen on yhtä tärkeätä kuin kotieduskunnassakin.

Kansanvalta puhuu. Nyt valitsemaan Euroopan eduskuntaa!

Eero Heinäluoma, SDP:n puoluesihteeri

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.