Hallituksella mahdollisuus triplaan

Hallituksella on samaan aikaan mahdollisuus keventää verotusta, pienentää valtion velkaa ja säilyttää valtiontalous ylijäämäisenä, kirjoittaa Arto Ojala.

Hallitus teki viime torstaina ensimmäisen ison talouspoliittisen päätöksensä. Päätös on periaatteelliselta merkitykseltään jopa hallituksen tärkein päätös, koska päätetyt budjettikehykset muodostavat hallituksen toimikauden valtiontaloudelliset raamit.

Uudella hallituksella on ennennäkemättömät mahdollisuudet erittäin kovaan talouspoliittiseen suoritukseen. Toimimalla oikein se kykenee triplaan! Tämä tarkoittaa sitä, että samanaikaisesti verotusta voidaan keventää, valtion velkaa pienentää ja valtiontalous säilyttää ylijäämäisenä. Tämä edellyttää rakenteellisia uudistuksia, joilla talouden kasvu pidetään ripeänä vielä tämän vuoden jälkeenkin.

Mutta, mutta…Mitä hallitus nyt päättikään? Tuloverotuksen keventäminen siirrettiin suhdannepoliittisista syistä vaalikauden loppupuolelle. Tuloverokevennysten mitoituksessa ja ajoituksessa otetaan huomioon palkkaratkaisut, niin kuin hallitus tiedotteessaan toteaa.

Hallitus varoittelee kehyspäätöksensä perusteluissa talouden ylikuumenemisesta. Asuntojen reaalihinnat ovat ylittämässä 1990-luvun laman tason, asuntolainojen kasvu jatkuu edelleen ja kotitalouden velkaantuvat. Ja palkkapaineet työmarkkinoilla ovat liittokierroksen alla lisääntyneet.

Totta tietysti on, että talouden kasvu tällä hetkellä on vahvaa ja kasvunäkymät hyvät laajalla rintamalla. Mitään kiitolaukkaa nyt ei kuitenkaan olla menemässä, kasvuarviot liikkuvat niukasti kolmen prosentin tasolla sekä tälle että ensi vuodellekin. Globaali kilpailu rajoittaa kustannuspaineita niin palkkakuin muillakin rintamilla. Rakennusalallakin tilauskanta on vain normaali ja työt varmistettu vajaalle parille vuodelle eteenpäin.

Näissä vakaissa oloissa talouspolitiikan pitäisi keskittyä kasvun turvaamiseen rakenteellisten uudistusten avulla. Hallitus on asettamassa sosiaaliturvaa, tulo-loukkuja ja työttömyysturvaa uudistavan komitean lähipäivinä. Mutta ne uudistukset, jotka tältä tärkeältä komitealta tulevat, saatetaan voimaan aikaisintaan vuonna 2009. Siis tätä kautta työllisyyttä ja kasvua tukevat toimet vaikuttavat vasta hallituskauden loppupuolella.

Näin ollen nopeasti vaikuttavaksi toimeksi jää tuloverotus. Hallituksen kannattaisi välittömästi, jo ensi vuotta koskien toteuttaa verokevennyksiä, joilla vaikutetaan kasvun pullonkauloihin eli työvoiman tarjontaan ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan. Tuloverotuksen keventämisellä etupainotteisesti aloitettu vaalikauden mittainen verotuksen keventämisohjelma torjuisi sellaisenaan kilpailukykyä vahingoittavan ylikuumenemistilanteen syntymistä.

Hallitus näyttää kuitenkin ajattelevan toisinpäin. Kun työmarkkinaratkaisut ovat siirtyneet liittotasolle, epävarmuus on lisääntynyt. Verotuksella rangaistaan, jos palkkakustannukset näyttävät nousevan liikaa. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin aivan normaali. Hallitus voi tehdä itsenäistä veropolitiikkaa ilman, että päätöksiä sidotaan tuloratkaisuun. Työmarkkinoiden liittokierros on myös ihan normaali tapa tehdä ratkaisuja. Vastuu ratkaisujen sisällöstä on aivan yhtä suuri kuin keskitetyssä tupomallissakin. Myös liittomallissa keskusjärjestöillä on suuri koordinaatiovastuu siitä, että kustannukset pysyvät kaikilla aloilla talouden reunaehtojen luomissa puitteissa.

Kannustan siis hallitusta tekemään pikaisesti ensi vuotta koskevat, talouden kasvua tukevat verokevennykset. Työmarkkinoillakaan ei enää nykymaailmassa EMU-aikana voida ajatella niin, että sillä, mikä verokevennyksellä on saatu, ei ole vaikutusta palkkavaateisiin. Tietenkin verotuksen pitää vaikuttaa. Verotuksen jälkeinen palkkojen ostovoima on palkansaajalle kaikkein tärkein, ei ansioiden ni-mellinen nousu. Tämä on tietysti asia, joka jokaisen vastuullisen palkansaajajohtajan on uskallettava sanoa jäsenilleen. EMU-aikana kilpailukykyä hoidetaan ihan omin päätöksin, joustoelementtinä työllisyys. Menneinä aikoina joustoele-mentti oli valuuttakurssi, onneksi näin ei ole enää.

Eletään siis aikaa, jolloin tehtävät päätökset vaikuttavat merkittävästi tulevaisuuden kasvumahdollisuuksiin. Nyt pitää uskaltaa ajatella aiemmista ajoista poiketen. Tämä koskee myös verotusta ja työmarkkinaratkaisuja. Palkinnon hallitus saa sitten aikanaan alhaisempana valtion velkana ja korkeampana valtiontalouden ylijäämänä.

Arto Ojala, EK:n johtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.