Jämäkkä asuntopolitiikka työllistämisen paras tuki

Asumiseen ja siihen liittyviin infrastruktuuri-investointeihin on STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mukaan saatava vauhtia nopeasti, jotta vaikutukset alkaisivat näkyä edes muutaman vuoden sisällä.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma on asettanut työmarkkinajärjestöt paljon vartijoiksi pyytäessään niitä valmistelemaan yhteiset esitykset siitä, miten työvoima ja työ saataisiin nykyistä paremmin kohtaamaan. Valmista pitäisi saada vauhdikkaasti: esityksiä käsitellään jo budjettiriihessä tämän kuun loppupuolella ja ministeri on laittanut porkkanaksi lupauksen, että jos yhteinen näkemys syntyy, sillä on myös iso painoarvo hallituksen tehdessä omia ratkaisujaan.

Työllisyystalkoita tarvitaan, sillä meneillään oleva rakennemuutos on ennennäkemätön. Taustalla ovat globalisaation vaikutukset, jotka näkyvät muun muassa elinkeinorakenteiden murroksena, alueiden välisinä jännitteinä ja työvoiman kohtaanto-ongelmina. Kun pohjalla vielä lisäksi on sitkeäksi osoittautunut rakennetyöttömyys, tämän hetkinen kovakaan talouskasvu ei riitä siihen, että työllisyysaste kehittyisi toivotulla tavalla. On korkea hetki tehdä elinkeino- ja työvoimapoliittisia ratkaisuja, jotka edistävät työllisyyttä ja pitävät talouskasvun vakaalla uralla.

Olen jo aiemmissa puheenvuoroissani esittänyt, että työmarkkina- ja tulopolitiikan agendaa on välttämätöntä laajentaa yleisen elinkeinopolitiikan suuntaan. Tästä on kysymys työmarkkinajärjestöille nyt annetussa tehtävässä. Työmarkkinajärjestöjen ei pidä tyytyä esittämään ainoastaan yksittäisten temppujen valikoimaa työllisyyden edistämiseksi vaan on katsottava yhtä aikaa lähelle ja kauas. Suomi ei jatkossa menesty vanhan mallisella tulopolitiikalla. Tarvitaan paitsi konkreettisia ja nopeita toimenpiteitä työllisyyden edistämiseksi, ennen kaikkea pidemmälle tähtäävä ohjelma, jossa huomioidaan työllisyyteen keskeisesti vaikuttavia tekijöitä kuten elinkeino-, asunto- energia- ja aluepoliittisia toimenpiteitä.

Valtiovarain- ja työministeriön ehdotukset kuten muutto- ja liikkuvuusavustukset sekä työmatkakulujen verovähennysoikeuteen liittyvät uudistukset ovat hyviä nopeita porkkanoita avittamaan työn vastaanottamista kauempaakin. Mutta ehdottomasti tarvitaan myös järeämpiä keinoja.

Asuntopolitiikka on ns. megaluokan kysymys. Asumiseen ja siihen liittyviin infrastruktuuri-investointeihin on saatava vauhtia nopeasti, jotta vaikutukset alkaisivat näkyä edes muutaman vuoden sisällä. Seuraavan hallituksen on luotava asuntopolitiikasta keino vahvistaa työllisyyttä, luoda elinvoimaisia kasvukeskuksia ja myös lisätä perheiden hyvinvointia.

Työn perässä muuttaville on pystyttävä tarjoamaan hyviä ja kohtuuhintaisia asuntoja. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on huutava pula laadukkaista vuokra-asunnoista. Alueellisen liikkuvuuden vinkkelistä tarkasteltuna asuntopolitiikka on aivan keskeistä. Pelkästään avustukset ja tuet muuttamisen edistämiseksi eivät riitä, vaan esimerkiksi kaavoitukseen pitäisi puuttua kovalla kädellä. Valtion oma maapolitiikka pitää saada tukemaan yleistä asuntopolitiikkaa ja valtion on tuettava kuntien infrainvestointeja uusille asuinalueille. Valtion asuntorahastolla on halutessaan mahdollisuuksia panostaa asuntotuotantoon aivan uudella otteella.

Konkreettisten päätösten lisäksi on tärkeää käydä keskustelua suomalaisen asuntopolitiikan tilasta ja suunnasta. Suomalaiset ovat oppineet omistusasujiksi ja myös nuoret tuntuvat innostuvan enemmän huikeista ja pitkäaikaisista asuntolainoista kuin edes kohtuuhintaisista vuokrista. Vuokra-asuminen on nostettava todelliseksi vaihtoehdoksi. Jos esimerkiksi aravaraha ei ole pankkien tarjoamaan rahaan verrattuna kilpailukykyistä, siitä on tehtävä sellaista.

Asuntopolitiikan ohella työllisyyttä pidemmällä aikavälillä tukevia ratkaisuja on tehtävä osaamisen ja koulutuksen saralla. Koulutus ja tutkimus ovat tulevaisuudenkin Suomen kilpailukyvyn kulmakiviä, ja osaava Suomi on monen tekijän summa.

Korkeakoulujärjestelmän on tuettava uuden työn syntymistä Suomeen ja oltava siten myös kansainvälisesti kilpailukykyistä. Siksi korkeakoululaitoksen rakenteiden kehittäminen jo seuraavalla hallituskaudella on saatava täyteen vauhtiin, ja esimerkiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa on selkeytettävä.

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla toteutuu suunnitelmallisella henkilöstökoulutuksella. Aikuiskoulutusta on suunnattava entistä enemmän työikäisten tarpeisiin. Toisen asteen kehittämisessä on tärkeää pitää erillään lukio ja ammatillinen koulutus.

Tuoreet tutkimukset tietävät kertoa myös, että ammatillinen työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja tukityöllistäminen yrityksiin ovat tehokkaimpia työvoimapoliittisia keinoja työttömyyden kaikissa vaiheissa. Siten rakennetyöttömyydelle ei edelleenkään saa antaa periksi, vaan koulutuksen keinoin pyrittävä löytämään polku takaisin työelämään.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.