Jan Vapaavuori: Työstä, työstä ja työstä - ja vähän työn verotuksesta

Suomalainen talouskeskustelu näyttää vaalien alla jumiutuneen leikkauslistoihin - sotesotkun kauhistelun ja erään yksittäisen liikennehankkeen edestakaisinvääntelyn höystämänä. Ja kinasteluun siitä, kuka vahvimmin kannattaa biotaloutta, jota siis kaikki kannattavat.

Tarvitsemme huomattavasti monipuolisemman ja kokonaisvaltaisemman otteen. Suomi on kuralla. Kokonaistuotantomme on suunnilleen vuoden 2008 tasolla, menomme sen sijaan eivät ole. Nokia vääristi aikanaan talouslukumme. Olemme mitoittaneet julkiset menomme pysyvästi yksityisen sektorin tilapäisen menestyksen tasolle.

Olen huolissani siitä, että emme vieläkään miellä kuinka huolissamme meidän pitäisi olla. Riski siitä, että myös tulevan hallituksen ohjelma rakennetaan epärealististen talousoletusten varaan on valitettavasti suuri.

Meillä ei ole yhtä yksittäistä ongelmaa, vaan kärvistelemme useamman samanaikaisen murroksen keskellä. Elinkeinorakenteemme on murroksessa maailmassa, jossa mm. digitalisaation vyöryn seurauksena kilpailu vain kovenee. Väestörakenteemme muuttuu väestön ikääntyessä. Kilpailukykymme on olennaisella tavalla heikentynyt. Julkisen talouden epätasapainosta on tullut krooninen vaiva.

Kaikkiin näihin pitää ensi vaalikaudella puuttua. Taloutta pitää tasapainottaa, eli kyllä leikkauslistojakin tarvitaan. Sopeutus on kuitenkin vain yksi niistä toimista, joita tarvitsemme. Myös rakenteellisia uudistuksia erityisesti julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi ja työn tarjonnan lisäämiseksi on pakko pystyä tekemään. Itse asiassa leikkausten tarve vähenee - mutta ei toki poistu, mitä jämäkämpiä rakenneuudistuksia muunmuassa työmarkkinoilla saamme aikaiseksi. Kustannuskilpailukykyämme pitää pitkäjänteisesti kehittää. Ja elinkeino- ja yritysrakennetta uudistaa.

Koska useimmat ongelmistamme ovat rakenteellisia, myös ratkaisujen pitää olla rakenteellisia. Koska yhtä yksittäistä helppoa korjauskeinoa ei ole olemassakaan, tarvitsemme useita ja vaikeita toimia. Rusinoita ei voi poimia pullasta. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen elämäntaparemontin.

Jos tavallisen ihmisen elämäntaparemontti yleensä lähtee levosta, ravinnosta ja liikunnasta, kansakunnan kohdalla voi sanoa sen lähtevän työstä, työstä ja työstä. Mikään kansakunta ei ole vaurastunut muuta kuin työtä tekemällä ja yrittämällä. Siksi työ pitää asettaa aina etusijalle. Tämäon myös yhteinen nimittäjä useimmille tarvittaville toimille.

Se edellyttää monissa tapauksissa vaikeita, joissakin myös totutusta poikkeavia valintoja.

Vain esimerkin ottaakseni: tuloerojen kaventamisen tarpeellisuudesta voi perustellusti olla montaa mieltä. Maassa, jossa on yksi tiukimmista verotuksen progressioista koko maailmassa, on kuitenkin erittäin raju valinta asettaa tuloerojen edelleenkaventaminen arvojärjestyksessä työpaikkojen lisäämisen edelle. Näin ei enää pitäisi tehdä. Työn pitäisi olla ensisijaista. Jo sen takia, että siitä viime kädessä hyötyvät kaikki.

Investointien ja työn teettämisen pitää olla houkuttelevampaa. Työn vastaanottamisen ja tekemisen pitää olla kannustavampaa. Työelämän pitää olla parempaa, jotta ihmiset viitsivät ja jaksavat. Kaikkeen tähän pitää oikeasti panostaa. Ihan aikuisten oikeesti.

Haasteemme kietoutuvat myös yhteen. Kustannuskilpailukykymme parantaminen edellyttää, että teemme usean vuoden ajan maltillisempia palkkaratkaisuja kuin kilpailijamme. Tämä on välttämätöntä. Se, millä tavalla ja millä tasolla näin tehdään, on vähemmän olennaista ja itse asiassa lähinnä tarkoituksenmukaisuuskysymys. Mutta jotta tämä käytännössä olisi mahdollista, valtiovallan pitää tulla tuloverotuksessa vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tuloverotuksen suunta pitää kääntää kiristysuralta keventämisuralle.

Kansalaisilla on oikeus ennen vaaleja kuulla miten puolueet tähän suhtautuvat. Vaikka leikkauslistat ovat kovin jännittäviä ja mediaseksikkäitä, verotus on silti se alue ja se julkisen vallan käytössä oleva väline, jolla eniten vaikutetaan talouden dynamiikkaan.

Mitkä ovat ne puolueet jotka asettavat työn etusijalle ja ovat valmiita, lisäleikkaustarpeen uhallakin, muuttamaan työn verotusta työn tekemistä suosivampaan suuntaan? Mitkä ovat ne puolueet, jotka haluavat entisestään kiristää verotusta? Keitä ovat ne, jotka panevat pään puskaan, eivätkä sano asiasta mitään selkokielistä?

Tuloverotusta pitää keventää kaikissa tuloluokissa, koska työ kannattaa asettaa etusijalle kaikissa tuloluokissa, siis myös keskivertoa korkeammissa palkkaluokissa. Työn kannustavuuteen kannattaa panostaa aina ja kaikkien osalta. Realismia on toki se, ettei tuloverotusta kovin rajusti voi keventää. Suunta on kuitenkin joskus kokoluokkaa tärkeämpää - talous on lopulta pitkälle psykologiaa.

Suomella on lukuisia haasteita. Näitä pitää uskaltaa katsoa suoraan silmiin. Kaiken viisauden alkuhan on tosiasioiden tunnustaminen. Silti meillä on moni perusasia kunnossa. Kaikki on siksi mahdollista. Peliä ei ole menetetty. Uuteen kukoistukseen nouseminen vaatii kuitenkin kovaa työtä, ja juuri työn asettamista etusijalle. Kuten se on vaatinut aiemminkin historiassamme.

Suomi on taas valintojen edessä. Runsaan kuukauden päästä tiedämme kenen käsiin näiden valintojen tekemisen annamme. Äänestäjien kuluttajansuoja kuitenkin edellyttää - sivistysvaltiossa - että jokainen vakavasti otettava puolue kertoo keskeiset lääkkeensä taloushaasteidemme korjaamiseksi.

Jokaisella äänestäjällä pitäisi olla oikeus ja mahdollisuus aidosti vertailla puolueiden verolinjoja, käsityksiä rakenneuudistuksista ja säästönäkemyksistä sekä näiden perusteella arvioida mitä kukakin ja mikäkin puolue priorisoida - työtä vai jotakin muuta.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.