Johtajuus ja populismi

Monet kaipaavat Euroopan unionille nyt poliittista johtajuutta. Rohkeaa, visionääristä ja vahvaa poliitikkoa, joka päämäärä kirkkaana mielessään veisi unionin läpi ohdakkeisen ajan kansalaisten ja ehkä joidenkin jäsenmaiden nurinoista välittämättä.

Samat tahot myöntävät, että saattaa olla vaikeaa tämmöiselle poliitikolle menestyä seuraavissa vaaleissa.

Kansanvallassa kansalaisten mielipidettä on kuunneltava. Mutta aina ei ole selvää, miten se parhaiten tehdään. Jos poliitikko myötäilee mielipidevirtauksia, on riski äkkiä saada niskaansa populistin leima.

Tämä ei ole helppo yhtälö päätöksentekijälle. Yhden peräänkuuluttama johtajuus näyttäytyy toiselle pelkästään ylimielisenä, kansan toiveille kuurona uppiniskaisuutena. Jonkun kiittelemä äänestäjien näkemysten nöyrä huomioon ottaminen tulkitaan toisaalla mielipidemittauksia nuoleskelevaksi kosiskeluksi. Suo siellä, vetelä täällä.

Eduskuntavaalien jälkeen käytiin ansiokasta keskustelua siitä, mikä oikein oli kuuluisa "äänestäjän tahto" ja miten sitä pitäisi tulkita. Ja kenen tahto painaa eniten? Yleinen johtopäätös oli, että suurista kannatusmuutoksista huolimatta koko yhteiskuntapolitiikan suuntaa ei voi määrittää 20 prosentin kannatuksella.

Keskustassakin pohdimme eri yhteyksissä sitä, pitäisikö meidän enemmän huomioida niiden vajaan kahdensadantuhannen äänestäjän kannanmuutos, jotka eivät edellisten vaalien tapaan enää äänestäneet meitä. Vai tuleeko meidän olla vahvemmin niiden puolen miljoonan viestinviejiä, jotka äänestivät? Tämä pohdinta on puolueessa vielä meneillään.

Joskus jotkut kansanedustajat ovat kovin varmoja siitä, mitä mieltä juuri heidän äänestäjänsä ovat jostakin yksittäisestä asiasta. Itse olen kokenut äänestäjien kannan selvittämisessä kaksi merkittävää hankaluutta. Ensinnäkin, viidellä eri äänestäjällä voi olla viisi eri mielipidettä. Toisekseen, ei ole varmaa tapaa tietää, ketkä ovat minun äänestäjiäni. Se kun ei otsassa lue, mitä äänestyskopissa lappuun kirjoittaa.

Mielipidegallup yksittäisessä asiassa ei oikein toimi siksikään, että kokonaisuus jää silloin huomiotta. Esimerkiksi ydinvoima on tyypillisesti asia, jota on suuri kiusaus vastustaa, jos kysytään vain, haluatko sitä lisää. Jos sen sijaan tehtävänä on ratkaista koko energiapaletti toimitusvarmalla, ympäristöystävällisellä ja vielä kohtuuhintaisellakin tavalla, kuvio on paljon monimutkaisempi.

Juuri kokonaisuuksien näkemistä ja huomioon ottamista varten edustuksellisessa demokratiassa jotkut valitaan näitä asioita pohtimaan. Valittujen on tunnettava vastuunsa ja kyettävä siihen kokonaisuuksia katsovaan analyyttiseen tarkasteluun, jota päätöksenteko edellyttää. Se antaa mahdollisuuden myös hyvälle ja rohkealle poliittiselle johtajuudelle.

Paula Lehtomäki

Keskustan kansanedustaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.