Kasvupuheet - Keisarin uudet vaatteet

Ranskan uusi presidentti Francois Hollande nousi valtaan lupaamalla kaksi asiaa. Ensinnäkin hän halusi avata EU:n talouskurisopimuksen. Toiseksi hän halusi painottaa kurin ohella entistä enemmän talouden kasvua.

Lupauksista ensimmäinen ei tule toteutumaan. Talouskurisopimusta ei muuteta, eikä sille ole edes perusteita. Sopimus on tärkeä osa euroalueen kriisinhallintaa. Se ei tuo välitöntä ratkaisua Euroopan rahoitusvakauteen ja julkisen talouden ylivelkaantumiseen.

Sen myötä luodaan kuitenkin pidemmällä aikavälillä tehokkaampi talouden ohjauskehikko ja huolehditaan siitä, etteivät euromaat jatkossa elä yli varojen. Sanomattakin on selvää, ettei talouskriisissä saa säästää itseään hengiltä niin että kasvu kokonaan tyrehtyy.

Talouskasvun korostamiselle on edelleen tarvetta. Olen ihmetellyt sitä, miten kritiikittömästi Hollanden ja häntä säestävien muiden EU-maiden sosialistien kasvupuheet on otettu kansainvälisessä keskustelussa vastaan. Kasvun korostaminen ei kuitenkaan ole mikään uusi avaus. EU:ssa sitä on pidetty pitkään esillä.

Muisti tuntuu nyt hyvin monella politiikan kommentoijallakin pätkivän. Vain vajaat kaksi vuotta sitten Eurooppa-neuvosto hyväksyi Eurooppa 2020-strategian. Kyseessä on talous- ja työllisyysohjelma, jonka tavoitteet koskevat työllisyyttä, tutkimus- ja kehitysmenoja, ilmastoa, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä. Strategia toteutetaan niin, että jokainen jäsenmaa asettaa strategian linjan mukaiset vastaavat kansalliset tavoitteet ja tekee niiden toteutumista edistävät ohjelmat.

Strategian mukaisesti Suomessakin panostettiin koko viime vaalikausi määrätietoiseen kasvupolitiikkaan. Keskustajohtoisten hallitusten aikana mm. valmisteltiin työmarkkinajärjestöjen kanssa kattava kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Finanssikriisistä selvittiin kohtuullisen vähin vaurioin elvyttämällä. Lisäksi eduskuntavaaleissa olimme ainoa puolue, joka piti esillä kasvua ja investointeja talouden tasapainottamisen ohella.

On erinomainen asia, että presidentti Hollanden myötä sosialidemokraatit Suomessakin ovat havahtumassa kasvun välttämättömyyteen. Nykyinen hallitus on kuitenkin jättänyt jo monta kasvun edistämisen mahdollisuutta käyttämättä. Kehysriihessä ei hyödynnetty riittävällä tavalla esim. selvitysmies Jorma Elorannan raporttia. Kasvun tukeminen vaatii rohkeita linjauksia, eikä hallituksella ole nyt riittävää etunojaa.

Toki myös Euroopan unioni pystyisi parempaan kasvun edistämisessä. Esimerkiksi sisämarkkinoiden toimivuudessa on paljon parantamisen varaa. On huolehdittava siitä, ettei Eurooppa2020-strategia jää vain kasaksi ohjelmia, vaan että se toteutuu myös käytännössä.

On kuitenkin selvää, ettei Euroopan selviytymiselle talouskurimuksesta ole olemassa ihmelääkettä. Edes velkaelvytyksestä ei kelpaa sellaiseksi. Hollanden ja sosialistien kasvupuheissa näyttääkin olevan kyse keisarin uusista vaatteista. Ne paljastuvat ilmaksi, tyhjiksi puheiksi, sillä sisältönä ei ole mitään uutta.

Lääkkeet Euroopan Unionin selviytymiselle ovat olleet jo pitkään tiedossa. Hahmottelin jo lähes pari vuotta sitten, että unioni tarvitsee K-linjaa: kuria, kasvua, kilpailukykyä ja koordinaatiota. Jäsenmaiden on katkaistava velkaantumiskierre omalla päättäväisellä toiminnallaan. Unionin on harjoitettava tiiviimpää talouspolitiikkaa ja jäsenmaiden on uudistettava talouden rakenteitaan kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseksi.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.