Kasvustrategia hukassa

Talouspoliittinen keskustelu on nyt laman loppuvaiheessa jotenkin kummallisesti vääristynyt. Keskustelun ytimessä on huoli valtiontalouden velkaantumisesta ja siitä kotitalouksille ja meille kansalaisille aiheutuvasta takaisinmaksuvelvollisuudesta, joka raskaana ulottuu aina lastenlapsillemme saakka.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mikä on uuden kasvun strategia. Millä turvataan, että kykenemme palaamaan tasaisen ja vahvan kasvun uralle. Edes Antti Tanskasen työryhmä ei väliraportissaan esittänyt muuta viisasten kiveä, kuin tuottavuuden kasvun. Keinoja tuottavuuden parantamiseksi ei juurikaan esitetty.

Onko synkistely valtiontalouden tilalla perusteltua? Ei! Valtion velka on tällä hetkellä noin 70 miljardia euroa ja tulee siitä tänä vuonna jonkin verran kasvamaan. Olennaisempaa on kuitenkin se, että suhteessa kantokykyymme eli bruttokansantuotteeseen velka on vain noin 35 prosenttia. Se on hyvin siedettävä luku kansainvälisessä vertailussa. Nykyisellä velkaantumisen kasvulla tilanne on hyvin hallinnassa. Vielä mielenkiintoisemmaksi tilanne muuttuu, kun valtiontalouden tilaa katsotaan taseen näkökulmasta. Valtiolla on rahoitussaatavia suurin piirtein saman verran kuin velkaakin. Jos Sinulla on tonni velkaa ja tonni rahaa pankissa, tilanne on hallinnassa, eikö niin?

Kotitalouksia ei tulevaisuuden velalla pidä pelotella. Eihän valtion velkaa tarvitse maksaa pois. Riittää, kun pidetään velka järkevällä tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kotitalouksien, eikä tulevien sukupolvien tarvitse huolestua tämän hetken velkatilanteesta. Se on hallinnassa, kun talouden kasvua saadaan aikaan.

Suomessa vallitsee jotenkin alistunut ja neuvoton mieliala. Päivitellään sitä, että voimakkaasti investointitavaroihin perustuva vienti on romahtanut ja talouden selkäranka eli metsäteollisuus supistuu. Näin on käynyt, mutta tulevaisuus pitää silti nähdä valoisana. Kasvun mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon.

Viime viikolla pidettiin Rovaniemellä Arctic Business Forum, jossa tarkasteltiin kasvun mahdollisuuksia erityisesti pohjoisen Suomen, mutta samalla myös koko maan näkökulmasta. Asiantuntijat olivat keränneet tietoja Kalottialueen eli pohjoisen Norjan, Ruotsin, ja Venäjän sekä tietysti myös Suomen Lapin investointisuunnitelmista seuraavien viiden - kymmenen vuoden tähtäimellä. Puhuttiin huikaisevista luvuista, yli 100 miljardin suunnitelmista, ja vielä aivan realistisella pohjalla. Tilaisuudessa kyllä vakuuttui ainakin kahdesta asiasta: Suomella on hyvät kasvun edellytykset myös tulevaisuudessa ja että Suomen talouden painopiste siirtyy enemmän pohjoiseen.

Rovaniemen Foorumin asiantuntijoiden viesti oli selkeä myös toisesta näkökulmasta. Nyt on nopeasti panostettava talouden toimintaympäristöön, maantie- ja rautatiekuljetusväyliin, tulevaisuuden viestintäteknologiaan sekä riittävään energiatuotantoon. Lapin avautuvat kaivokset vaativat hyvin toimivaa kuljetusverkkoa ja varmuutta siitä, että kaivosten avaaminen ei jää kuljetusyhteyksistä kiinni. Soklin fosfaattikaivoksen tilanne Savukosken pohjoisosassa on tästä oiva esimerkki. Norjalainen Yara tutkii vakavasti kaivostoimintaa yhdessä rajan takana Venäjällä olevan Govdorin kaivoskombinaatin kanssa, vaihtoehtona toimimiselle kaikilta osin Suomessa. Yksi tärkeä syy tähän on, että edelleen vallitsee selkeä epävarmuus siitä, rakennetaanko uusi maantie Martin kylästä Sokliin ja rautatie Sallan Kelloselästä. Yaralle kaivosoikeuksien haltijana tämä tieto on elintärkeä. Fosfaatin maailmanmarkkinahinnan nousun myötä Soklista tulee vuorenvarmasti kannattava. Onko silloin Suomen etu, että rikastustoiminta siirtyy Venäjälle? Ei tietenkään.

Rautatie Kemijärveltä Venäjän rajalle on tärkeä, ei pelkästään Soklin takia, vaan myös muusta syystä eli Venäjän takia. Kuolan, Kantalahti-Muurmanskin alueen voimakkaan kehittymisen myötä tarvitaan rautatieyhteys Suomen puolelta Kantalahteen. Rautatie on erittäin tärkeä, kun Suomi ja Lappi hyödyntävät Luoteis-Venäjän voimakasta kehitystä. Toimiva rautatie Suomen puolella Sallan rajalle asti nopeuttaa päätöksentekoa myös Venäjän puolella. Pitää olla rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka luovat tulevaisuuden uskoa ja mahdollistavat talouden kasvua. Kuolan alueelle tulee lähivuosina kymmeniä tuhansia työntekijöitä ympäri maailmaa. Heille Lappi ja koko Suomi tulee olemaan vapaa-ajan kohde ja hyvinvointipalvelujen tuottaja. Edellyttäen, että liikenneyhteydet toimivat.

Lappi tulee jo lähitulevaisuudessa olemaan tärkeä energian tuottaja niin bioenergian kuin tuulivoimankin osalta. Lapin suhteellinen merkitys kasvaa tältäkin osin. Edellyttäen, että yhteydet ja terminaalit toimivat.

Lopetetaan nyt pelottelu valtion velalla. Nyt jos koskaan on investoitava yhteyksien kehittämiseen, tulevaisuuden kasvun edellytyksiin. Se edellyttää valtion investointeja Ja valtionkaan investointi ei ole kulu, joka pahentaa velkatilannetta, vaan kasvun edellytys, joka tuottaa itsensä takaisin.. Ja talouden kasvu pitää valtion velan hallinnassa.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.