Kohtuuhintaista sähköä saatava myös tulevaisuudessa

SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma nostaa ilmastomuutokseen vastaamisen työllisyyden rinnalle uuden hallituksen suuriksi tehtäviksi. Hän vaatii asteittaista öljyn ja kivihiilen käytön vähentämistä ja uutta sähköntuotantoa.

Lähivuosien suurimpana haasteena pysyy työllisyyden parantaminen. Hyvinvointimme parantaminen on mahdollista vain, jos useampi käsipari on töissä takomassa uutta hyvinvointia.

Olemme edelleenkin pitkällä marssilla, joka alkoi vuonna 1995. Tuolloin työllisyysasteemme oli 60 prosenttia. Tänä vuonna saavutamme 70 prosentin rajan. Tavoitteemme on yhä tuossa maagisessa 75 prosentissa. Voi kuitenkin sanoa, että kaksi kolmasosaa taipaleesta on kuljettu. Yksi kolmasosa on jäljellä ja maratonin tavoin se viimeinen kolmannes on vaativin.

Työllisyydestä huolehtimisen rinnalle tulevan hallituksen suuriin kysymyksiin nousee ilmastonmuutokseen vastaaminen. Maapallon lämpenemisen riskit ovat todelliset ja tänään ne tiedostetaan laajasti.

Suomen kannattaa olla tässä harjoituksessa mieluummin eturivissä kuin viimeisten joukossa. Ympäristöystävälliset energiaratkaisut ovat valtaisa kasvualue koko maapallolla, koska ajan myötä mikään merkittävä kansakunta tai talous ei voi jättäytyä maapallon elämälle tärkeässä asiassa sivustakatsojaksi. Oikein toimien voimme tehdä energiaosaamisestamme myös vientituotteen. Uusiutuvien, päästöttömien energialähteiden osaamisella on lupaavat markkinat näköpiirissä. Neste on jo viemässä biodieseltietojaan maailmalle.

Etunojassa voidaan olla, mutta ei määrättömästi. Uudet syntyvät työpaikat eivät tietenkään korvaa vanhoja poistuvia työpaikkoja, jos unohdamme vaikkapa oman metsä- ja metalliteollisuutemme kohtuuhintaisen energian tarpeen. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa huonosti hoidetun päästökaupan ja kalliin energian seuraukset lakkautuvana tuotantona voisivat olla arvaamattomat. Poistuvilla työpaikoilla saattaisi olla tuhoisat seuraukset koko aluerakenteelle. Siksikin puheenvuorot - joita silloin tällöin vihreiden joukosta käytetään - "savupiipputeollisuuden" hylkäämisestä eivät ole suinkaan köykäisiä vaan raskauttavan vaarallisia.

Itsetarkoitus ei voi olla myöskään se, että kuluttajat laitetaan maksamaan huikeasti kallistuvasta sähköstä, kun päästökauppa nostaa hintoja ja yhtiöt eivät investoi uuteen voimalakapasiteettiin. Meillä on siis kaikki syyt hakea tehokkaita energiamarkkinoita ja lisää voimalakapasiteettia. Jos nyt markkinoilla toimivilla yhtiöillä ei olisi halua uuden sähkökapasiteetin rakentamiseen, pidän hyvinkin mahdollisena, että valtiolla pitää olla valmius väliintuloon.

Monipuolinen energiatuotanto on Suomen vahvuus. Öljyn ja kivihiilen käyttöä on vähennettävä asteittain ja lisättävä uutta sähköntuotantoa kohtuuhintaisen sähkön mahdollistamiseksi myös tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian käytössä Suomi on EU-maiden kolmanneksi paras - heti Ruotsin ja Latvian jälkeen. Ydinvoima on ollut osa päästötöntä energiantuotantoa ja siksi se ilmastohaasteen ja päästökaupan oloissa toimii eduksemme.

Ydinvoiman lisärakentaminen ei kuitenkaan riitä ratkaisuksi edessä oleviin haasteisiin. Ydinvoimassa on omat tunnetut ongelmansa. Ydinvoiman voimanlähde, uraani, ei ole uusiutuvaa energia-ainetta. Ilmapäästöjen suuri lähde, liikenne, ei juurikaan liiku ydinsähköllä. Siksi tehtävänä on mm. uusien biopolttoaineiden kehittäminen ja siihen juuri viime syksynä osoitettiin uutta rahaa yhdeksän miljoonan euron verran. Ilman yhteiskunnan ohjausta ja myös tukea uusiutuvat energialähteet eivät kehity riittävän nopeasti.

Yhteiskunnan tuet on kuitenkin rajattava tarkkaan, mieluiten tutkimukseen ja tuotekehittelyyn kuin pysyviin käyttötukiin. Verotuet tulevat herkästi kalliiksi ja ovat poissa muista tarpeellisista asioista, kuten vaikkapa peruspalvelujemme rahoituksesta. Vanha totuus on tässäkin voimassa: sen parempi, mitä vähemmän veronmaksajan rahaa tarvitsee käyttää eikä toisin päin. Monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. Tämä koskee myös ilmastomuutosta.

Kaavoituksella ja liikenneratkaisulla on iso vaikutuksensa päästöihin ja ihmisten viihtyvyyteen muutoinkin. Onnistunut yhdyskuntarakenne ja rakentaminen raideliikenteen varaan ovat pitkän ajan ympäristöpolitiikkaa. Hallituksen tuoreet päätökset rahoittaa länsi-metroa Espooseen ja pääkaupunkiseudun kehärata tuovat satoja tuhansia uusia ihmisiä ympäristöämme säästävän liikkumismuodon ulottuville.

Tänä vuonna käyttöön otettu työsuhdelippu suosii myös joukkoliikennettä. Biopolttoainetta saamme tankkiin vuodesta 2008 alkaen kuten kesäisessä kolumnissani toivoin.

Henkilökohtaisia ratkaisuja tarvitaan niitäkin. Öljyn voi nyt korvata maapallolla pelletillä ja saada siihen määräajan myös yhteiskunnan tukea.

Oppositio on ilmasto- ja energia-asioissa kovin hajanainen. Vihreät näyttävät olevan ilmastoasioissa aivan eri mieltä kokoomuksen kanssa. Kokoomus jäikin energia- ja ilmastoasioiden välikysymyksessä täysin yksin. Välikysymys tulee kovin myöhään, kun eduskuntavaalit ja hallitusvaihdos ovat jo ovella. Hallitus taitaa toivottaa sen kuitenkin erinomaisen tervetulleeksi. Antaahan se hyvän mahdollisuuden kertoa, mitä kaikkea tähän mennessä on tehty ja mihin toimiin olemme jo nyt sitoutuneet. Arvaan, että kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen hykertelee jo päästessään ensi viikolla vastaamaan koko hallituksen puolesta.

Uuteen hallitukseen tulevien puolueiden pitää löytää itselleen suuri yhteinen linja. Näihin asioihin kuuluu työllisyyslinjausten ohella energiapolitiikka. Tässäkin mielessä ensi viikon keskustelu on hyvin mielenkiintoinen.

Eero Heinäluoma, SDP:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.