Kolmikanta on hyvä tasapainolauta

Seurasin Elinkeinoelämän valtuuskunnan 40-vuotisjuhlan yhteydessä pidettyä pääministeritenttiä. Kaikkien ehdokkaiden puheissa tulevaisuuden kärkihaasteeksi nousivat työmarkkina-asiat, muun muassa erittäin maltilliset, kattavat ja pitkäkestoiset työmarkkinaratkaisut.

Samanaikaisesti pääministeri Stubb on julkisuudessa todennut, että kolmikanta ei toimi ja konsensus on vanhanaikaista. Pääministeri on esimerkiksi vaatinut koeaikaa pidennettäväksi ja jos se ei toimi, sitten hallitus vie ja työmarkkinajärjestöt vikisevät.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on puolestaan todennut, että tämän vaalikauden kolme merkittävintä asiaa ovat yhteisöveroalennus, maltilliset työmarkkinaratkaisut ja eläkeratkaisu. Allekirjoitan Vapaavuoren kannasta kaksi jälkimmäistä, mutta jätän pitkän varauman yhteisöveroon. Alennuspäätöksen yhteydessä silloinen pääministeri Jyrki Katainen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen perustelivat päätöstä alennusten dynaamisilla vaikutuksilla. Tuoreen tiedon mukaan lumi ehtii sulaa ja kesä tulla, mutta dynaamisia vaikutuksia ei näy.

Elämme lama-Suomessa historiallista murroskautta. Tilannetta pahentaa Suomessa geopoliittisesta rauhattomuudesta seurannut Venäjän talouteen kohdistuva pakoteaalto, sitä seurannut Venäjän talouden taantuma ja ruplan romahdus. - Ei ihme, jos keskustelu velloo.

Lähivuosien talouden normikasvu tulee olemaan vaatimatonta. Suomen pankin tuore arvio lupaa noin prosentin kasvua pitkällä aikavälillä. Kaihoten muistelemme menneiden vuosien kolmen prosentin kasvua, jota totuttiin pitämään normaalina. Paluuta tähän normaaliin ei ole: jatkossa totuttelemme vaatimattomampiin kasvulukuihin. Tämä merkitsee menojen sopeuttamista uuteen tilanteeseen. Meidän on arvioitava uudelleen hyvinvointivaltiomme rakenteita ja tehtävä arvovalintoja tältä pohjalta.

***

Edelleen meillä on vahvuuksia, joiden varaan voimme rakentaa tulevaisuuttamme. Valinnat ovat täysin omissa käsissämme.

On huolehdittava osaamisesta. On puolustettava laadukasta ja maksutonta koulujärjestelmää, joka takaa jokaiselle mahdollisuuden opiskella, jos vain intoa riittää. Sen sijaan koulujen opintosuunnitelmat on päivitettävä vastaamaan uusia vaatimuksia.

Moni peräänkuuluttaa innovaatioita. Ne eivät synny työmarkkinajärjestöjen sopimuksilla eikä eduskunnassa lakeja säätämällä. Sen sijaan voimme luoda suotuisan toimintaympäristön ja olosuhteet ihmisille, joiden innostus saa innovaatioita aikaan.

Suomi tarvitsee investointeja työpaikkojen luomiseksi. Nyt teolliset investoinnit ovat pienemmät kuin niiden tekemät poistot. Tämä on pitkällä aikavälillä kohtalokasta, sillä se tarkoittaa tuotantokoneiston rapautumista. Se merkitsee, että kysynnän ja kasvun taas elpyessä tuotantokoneistomme ei ole iskussa.

Työmarkkinajärjestöillä on oma roolinsa luoda maaperää investoinneille. Työmarkkinaratkaisujen on pidettävä kustannustasomme kilpailukykyisenä ja ylläpidettävä palkansaajan ostovoimaa. Yhtälö voidaan ratkaista yhdistämällä työmarkkina- ja talouspolitiikka. Meillä on siitä kokemusta.

Maatamme riivaa talouden kestävyysvajeen ohella henkinen kestävyysvaje. Kielteisyyden aallonpohjasta on korkea aika surffata ulos.

***

Yhden pitkäaikaistyöttömän hinnaksi on arvioitu 600 000 euroa. Kun se kerrotaan 100 000:lla, hintalappu on hirmuinen. Työttömyydestä aiheutuvat välittömät kustannukset ovat suuruusluokaltaan yli 4 miljardia euroa vuodessa. Ei ihme, että julkisessa keskustelussa esitetään kiihtyvään tahtiin työttömyyden kustannusten hillitsemistä, mikä puolestaan lisää painetta tehdä rakenteellisia uudistuksia työttömyysturvaan. Tässä asiassa ei kuitenkaan työttömyyden keskellä saa hötkyillä eikä lisätä turvattomuuden tunnetta.

Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan lisää sopeutusta. Hallituksen on päätettävä toimien suuruudesta heti kautensa alussa, silloin homma on poliittisesti helpompaa. Toimeenpanoa voi siirtää vaalikauden loppuun, sillä nykyisenkin vaalikauden sopeutuspäätökset vaikuttavat oikeastaan vasta nyt ja ainakin pari seuraavaa vuotta.

Tarvitsemme pikaisesti vanhanaikaiseksikin haukuttua täsmäelvytystä. Se pitäisi kohdentaa esimerkiksi tie-, rautatie- ja kulkuväyläverkostoon sekä julkisten rakennusten peruskorjaamiseen. Rahat voi lainata, sillä nyt on raha halpaa. Elvytystä tukisivat maltillinen kustannustaso ja halpa energia.

Nykyhallituksen vero- ja maksupolitiikka on ollut aivan liian poukkoilevaa. Yritykset tarvitsevat kestäviä näkymiä, olkoon valittu linja mikä hyvänsä.

Aloitetut rakennepoliittiset toimet on vietävä loppuun päättäväisemmin kuin tällä vaalikaudella on tehty. Työmarkkinajärjestöjen eläkeratkaisu on puettava laeiksi ja sote-ratkaisu ajettava maaliin.

***

Työmarkkinajärjestöjen on oltava valmiita työelämää koskeviin uudistuksiin. Olisi epärehellistä väittää jonkin rakenteen olevan koskematon maailman tappiin asti. Kaikkea on voitava tarkastella ennakkoluulottomasti vallitsevassa ajassa ja kehitettävä asioita tasapainoisesti.

Kolmikantainen valmistelu on hyvä tasapainolauta: vain yhteistyö auttaa viemään vaikeita asioita eteenpäin.

Vaalien jälkeen tulisi vakavasti harkita aivan uuden, kattavan ja nykyistä työllisyys- ja kasvusopimusta pitemmän työmarkkinaratkaisun neuvottelemista. Pelkkien toisen jakson palkankorotusten sijasta neuvoteltaisiin ratkaisu, jota valtio tukisi finanssipolitiikalla ja veroratkaisuilla. Ratkaisun pitäisi sisältää myös konkreettisia parannuksia työelämään. Näitä voisivat olla esimerkiksi jaksamiseen, ikääntyneiden työllistämiseen ja silpputyöntekijän aseman parantamiseen liittyvät asiat.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.