Koulutus ja huippututkimus menestyksen takeet

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen perää huippututkimuksen keskittämistä ja entistä määrätietoisempaa tukemista.

Huipputasoinen kehittyvä koulutus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ovat kansallisen kilpailukykymme kulmakiviä. Suomi on saanut kaikilla näillä alueilla viime vuosina runsaasti kansainvälisiäkin tunnustuksia. Menneillä maineteoilla emme kuitenkaan pärjää. Tuleva menestys on rakennettava aina uudelleen.

Menestystä ei saavuteta yksittäisellä toimenpiteellä, vaan useilla samaa tavoitetta kohti vievillä uudistuksilla. Ollaksemme maailman parhaita joillakin aloilla, on osattava valita oikeat keinot korkeakoulutuksemme ja tutkimuksen kehittämiseen. Resepti tulevaan menestykseemme sisältää: opettajien ja opetustuntien määrän lisäämisen opiskelijaa kohden, suomalaisten korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen laajemmiksi tiedeyhteisöiksi, tutkimus- ja kehitysrahoituksen kasvun turvaamisen, tutkimusrahoituksen strategisen kohdentamisen tulevaisuuden menestysaloihimme sekä opiskelijoiden taloudellisen tilanteen ja hyvinvoinnin turvaamisen siten, että päätoiminen opiskelu ja lyhyemmät valmistumisajat ovat mahdollisia.

Maailman huippuyliopistojen vertailu eli ns. Shanghain-lista laadittiin tänä vuonna neljättä kertaa. Vertailu oli surullista luettavaa suomalaisten yliopistojen osalta. Tämän kaltaiset vertailut ovat toki vain suuntaa antavia ja valittujen mittarien mukaisia, mutta erilaisista mittauksista näkyvä suuntaus on suomalaisten yliopistojen kannalta samansuuntainen.

Suomen paras sijoitus Shanghain maailman top-500 huippuyliopistojen listalla oli Helsingin yliopisto sijalla 74. Seuraava suomalainen yliopisto, Turun yliopisto, löytyi jaetuilta sijoilta 201.-300. Maamme paras teknillinen korkeakoulu TKK löytyi Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kanssa häntäpään joukosta jaetuita sijoilta 401.-500. Loput maamme 15 yliopistosta eivät päässeet maailman 500. parhaimman yliopiston joukkoon. Aiemmin listalla ollut Kuopion yliopisto ei enää päässyt listalle. Paras ruotsalainen yliopisto Karolinska Institutet ylsi maailman listalla sijalle 48. eli 26 sijaa paremmin kuin yksikään suomalainen yliopisto.

Vielä surullisempaa luettavaa ovat tulokset Euroopan 100. huippuyliopiston osalta. Ainoastaan Helsingin ja Turun yliopistot olivat päässeet Euroopan sadan parhaan yliopiston joukkoon. Suomalaiset yliopistot pärjäsivät pohjoismaisista yliopistoista kaikkein huonoiten. Peräti yhdeksän ruotsalaista yliopistoa löytyi 100. parhaimman eurooppalaisen yliopiston joukosta. Tukholmalainen Karolinska institutet ja Uppsalan yliopisto sijoittuivat niin maailman kuin Euroopan listalla paremmin kuin yksikään suomalainen yliopisto. Tanskalaisista yliopistoista listalla oli neljä yliopistoa ja norjalaisista vain kaksi, mutta Oslon yliopistokin oli pärjännyt paremmin kuin Helsingin yliopisto.

Euroopan parhaat yliopistot löytyvät Iso-Britanniasta, sillä brittiläiset yliopistot miehittivät peräti neljä ensimmäistä sijaa. Mitä meidän pitää tehdä tässä tilanteessa? Meidän täytyy yksinkertaisesti panostaa nykyistä enemmän osaamiseen, koulutukseen ja perustutkimukseen, mikäli aiomme selviytyä voittajina tässä kilpailussa.

Suomalaisen tieteen ja teknologian kilpailukyvyn valvonta kuuluu pääministeri Matti Vanhasen johtamalle tiede- ja teknologianeuvostolle. Neuvosto julkisti kesällä raportin, jossa ehdotetaan Suomeen perustettavaksi viittä "strategisen huippuosaamisen keskittymää". Shanghain-listaa voidaan tulkita siten, että huippututkimusta ei maailman mittakaavassa voi Suomessa tehdä, sillä vähäiset tutkijaresurssimme ovat maassamme hajautettuina liian pieniin yksiköihin: yhteiskunta- ja kauppatieteitä on tarjolla yhdeksässä eri tiedekunnassa, humanistisia, kasvatus- ja luonnontieteellisiä kahdeksassa, psykologiaa, terveystieteitä ja tekniikkaa kuudessa ja lääketiedettä viidessä yliopistossa. Resursointi ei edellytä yliopistojen lakkauttamisia, vaan selkeämpää keskittymistä omiin vahvuusalueisiin. Jotta voisimme päästä Suomessa huippuosaamisen keskittymiin, on uskallettava toimia. Tiedekuntia on yhdistettävä yliopistojen välillä, korkeakoulujen yhteistyötä on lisättävä ja on uskallettava tehdä valintoja eri tiedeyhteisöiden profiloinnista.

Yliopistomme voivat menestyä kansainvälisessä tiedekilpailussa keskittymällä muutamaan ydinosaamisalueeseen. Samansuuntaisia ajatuksia olisi myös tiede- ja teknologianeuvoston julkaisussakin. Suomalainen tiedepolitiikka tarvitsee myös kestäviä rahoitusmuotoja. Hallitus rahoittaa 115 miljoonan lisäpanostukset tutkimus & tuotekehitykseen valtionyhtiöiden myymisestä saatavilla varoilla. Mistä rahat otetaan seuraavana vuonna? Onko nyt nähtävissä oleva notkahdus t&k-rahoituksessa pysyvä ilmiö tämän hallituspohjan aikana vastakkaisista puheista riippumatta?

Pienellä maalla, kuten Suomella ei ole varaa hukata yhtäkään lahjakasta ja motivoitunutta opiskelijaa. Nykyinen opiskelijoiden opintotukijärjestelmä on jälkeenjäänyt, eikä vastaa opiskelijoiden tarpeisiin täysipäiväsen opiskelun mahdollistavana. Kokoomus on esittänyt oman opintotukimallinsa, missä opintorahan osuus painottuisi opintojen alkupäähän, nostaen sitä 91 eurolla 30 ensimmäiseksi opintokuukaudeksi. Myös opintotuen päälle sivutöillä hankittujen tulojen rajaa on tarkistettava ylöspäin. Kokoomus esittää myös puolta otetusta opintolainasta valmistumisen jälkeen verovähennyskelpoiseksi.

Yliopistojen perusrahoituksen vahvistaminen, t&k investointien lisääminen, tiedeyhteisöjen vahvistaminen yliopistojen profiloitumisen kautta sekä täysipäiväisen opiskelun mahdollistaminen ovat asioita, joiden avulla voimme uudelleen ansaita aseman maana, jonne kannattaa myös investoida. Näiden asioiden kuntoon saattaminen jää seuraavan hallituksen haasteeksi.

Jyrki Katainen

Kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.