Köyhyydestä historiaa?

Köyhyyden nujertaminen on viiime päivinä ollut pinnalla eri puolilla maailmaa. Alkutahdit lyötiin viikko sitten massiivisissa Live8-konserteissa. Jatkoa on seurannut tällä viikolla niin G8-kokouksessa kuin Afrikan Unioninkin huipputapaamisessa. Joko viimein köyhyys siirtyy historiaan, kuten "Make poverty history" -kampanja tähtää, kysyy ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki.

Kukaan ei kuvittelekaan tehtävää helpoksi, mutta köyhyystaistelun monimutkaisuus on myös tullut korostetusti esiin keskustelun viritessä. Heti kun G8 oli ilmoittanut velka-anteeksiannosta, pulpahti esiin myös kritiikkiä. Ja samalla kun edetään avun lisäämisessä, ekonomistit kertovat avun menneen isolta osin "hukkaan".

Köyhyyden vastainen taistelu vaatii onnistuakseen monipuolisen reseptin. Se edellytää talouskasvua, joka taas edellyttää kauppaa. Nämä eivät yksin riitä, vaan tarvitaan kotimaista politiikkaa, joka paitsi mahdollistaa taloudellisen toiminnan kehittymisen, myös jakaa sen hedelmiä tasapuolisesti. Demokratialla ja ihmisoikeuksien toteutumisella on tässä työssä keskeinen merkitys.

Aivan liian usein avunantajat ja kehitysmaat sysäävät vastuun kuumaa palloa toisilleen: kehitysmaat korostavat avun riittämättömyyttä ja avunantajat kehnoa hallintoa ja korruptiota. Jos ja kun olemme tosissamme tekemässä köyhyydestä historiaa, pitää talkoisiin osallistua kaikkien.

Avunantajilla on vielä paljon tekemistä kehitysyhteistyön resurssien, kehitysmaiden oman päätösvallan ja avunantajien välisen yhteistyön parantamisessa. Yhtä lailla tarvitaan monissa kehitysmaissa vielä näyttöjä siitä, että tarkoitus on vakavasti parantaa kaikkien ihmisten, ei vain eliitin, elämänlaatua.

Suomalaiset ilmaisivat uudessa UM:n teettämässä mielipidetiedustelussa tukensa kehitysyhteistyön kasvattamiselle ja suuntaamiselle suurelta osin Afrikkaan. Nämä ovat molemmat hallituksen työn suuntaviivoja. Määrärahojen jokavuotisen kasvattamisen kautta Suomi lähestyy lähivuosina ensin EU-tavoitetta 0,5% BKT:stä ja sitten YK:n asettamaa tavoitetta 0,7.

On ilahduttavaa, että HIV/AIDS -vastainen työ nousi kyselyssä niin korkealle sijalle. Suomessa on laajasti ymmärretty, että samalla kun puhtaan veden ja ravitsemuksen tavoitteissa edetään, uusi uhka vaarantaa monien maiden kehitystavoitteet vakavalla tavalla. Suomi lisää ensi vuonna edelleen tukeaan YK:n sateenvarjon alla toimivalle UNAIDSille. Tuen myöntämistä myös muille HIV/AIDS -vastaista taistelua käyville toimijoille harkitaan toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta arvioituna.

Köyhyyden rooli ääri-ilmiöiden ja jopa terrorismin kasvualustana on ymmärretty pitkään. Eilen nämä teemat yhdistyivät Britanniassa erityisen traagisella ja epätoivottavalla tavalla.

Lontoon järkyttävät tapahtumat osoittavat, että taistelu terrorismia vastaan on pitkä ja kuoppainen taival. Nämä oikeudettomat ja raakalaismaiset hyökkäykset eivät saa rajoittaa meitä ajattelemaan, että tämä taistelu olisi pelkästään poliisitoimi. Päinvastoin, laajamittainen terrorismin syntyyn ja syihin pureutuva kamppailu on entistäkin enemmän tarpeen.

Kehitysmaiden köyhyyden vastaisen taistelun saama ennen näkemätön julkisuus ja tuki pitää hyödyntää konkreettisina päätöksinä ja toimintana. Jos äärimmäisestä köyhyydestä tehdään historiaa ja päästään aitoon kulttuurien väliseen vuoropuheluun vastakkainasettelun sijasta, poistetaan iso kerros siitä kasvualustasta, jossa myös terrorismin siemenet itävät.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

(MTV3)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.