Kulutusjuhlista leikkauslistoihin

Jyrki Katainen sanoo kolumnissaan, että useat suomalaisiin kohdistuvat uhkat voivat realisoitua kerralla. Hänen mukaansa vastuullisella ja ripeällä talouspolitiikalla pidetään Suomi liikkeessä. Vastuuta pitäisi ottaa myös omista puheistaan. Katainen miettii, miksi Eero Heinäluoman puheet ovat heittäneet vuodessa häränpyllyä.

On helppo uskoa vanhaa totuutta, että talouspolitiikan suurimmat virheet tehdään silloin kun taloudella menee erityisen hyvin. Ei tarvitse kuin hetki kuunnella eduskuntakeskustelua aiheesta kuin aiheesta. Loputtomana virtana toistuvat hokemat: "kyllä rahaa riittää" tai "ongelma voidaan ratkaista rahalla". Keskustelun suuruusluokat, eurot ja markat, miljoonat ja miljardit, puhumattakaan prosenttilaskuista, ovat vaatijoilta pahanlaatuisesti hukassa.

On kokonaisuuden kannalta yhtä tyhjän kanssa, tehdäänkö tänä ja ensi vuonna hetkellistä valtiontalouden ylijäämää kaksi, kolme vai neljä miljardia verrattuna siihen, paljonko nyt kulutusjuhlien kiihkossa sorrutaan luomaan pysyviä menolisäyksiä valtiontalouteen. Aivan kuin joku arpajaisvoiton innoittamana päättäisi ostaa loistoauton osamaksulla, kun voittokupongilla saa katettua ensimmäiset osamaksuerät.

Ymmärrän, että arkisessa poliittisessa keskustelussa ei ole suosittua toimia pitkäjänteisesti. On herkullisempaa elää kädestä suuhun. Opposition vastuuttomat rahanjakajat ovat valmiit vaatimuksillaan tuhoamaan mahdollisuudet kunnolliseen vanhusten hoitoon tulevaisuudessa. Kaupan päälle he jättäisivät jättilaskun tästä kaikesta lastemme maksettavaksi. Minä en sellaiseen vastuuttomuuteen suostu.

Kansantaloudessa on harvemmin niitä vuosia, kun velkaa on edes mahdollista maksaa pois, useammin tulee niitä, jolloin on paineita velanottoon. Kun nyt elämme niitä vuosia, jolloin verotulojen kasvu on poikkeuksellisen nopeaa, niin silloin velkaa on maksettava. Kaikki varmasti ymmärtävät mitä tapahtuu, jos velkaa vain otetaan aina lisää maksamatta sitä takaisin.

Aivan ovella on aika, jossa useat meihin kohdistuvat uhkat voivat realisoitua kerralla. Jokainen on varmasti kuullut, että lähivuosina ikääntyminen muuttaa Suomessa huoltosuhteen maailmassa ennen kokemattomaan epätasapainoon. Entistä pienempi joukko veronmaksajia joutuu kustantamaan yhä suuremman joukon palvelut ja eläkkeet. Uusimman väestöennusteen mukaan tuo kuilu on vielä paljon aiemmin pelättyä suurempi, mittaluokaltaan ylivoimaisesti länsimaiden vaikein.

Samaan aikaan erityisen hyvät talouskasvun vuodet ovat viimeisillään, ja edessä on hiipuminen normaalin kasvun aikaan, jos ei hitaammankin. Tähän vaikuttaa erityisesti osaavan työvoiman pula ja työvoimakustannusten nopea kasvu. Myös Yhdysvaltain luottokriisin pitkittyminen lisää maailmantalouden kasvuun hidastavasti vaikuttavan taantuman uhkaa. Nämä kolme tekijää voivat yhtäaikaisesti saada julkisen taloutemme syöksykierteeseen. Silloin kulutusjuhlat päättyvät dramaattisin seurauksin; joudumme ottamaan nopealla tahdilla uutta velkaa ja leikkauslistat yhteiskunnan maksamista menoista ja etuuksista ovat pitkät.

Jo nyt kansantaloutemme kestokyky liikkuu äärirajoilla. Oman ministeriöni kansantalousosasto arvioi, että jo nykyisellä menotasolla valtiontalouden tasapaino on vähintään prosenttiyksikön liian alhaalla verrattuna bruttokansantuotteeseen vaalikauden lopulla, jotta voisimme selvitä edes väestön ikääntymisen tuomista haasteista. Tuo prosentti tarkoittaa kahden miljardin euron menoja. Jos emme saa aikaan arvioita parempaa kasvua, ovat edessä raskaat leikkauslistat.

Tällaisessa tilanteessa etuuksien, palveluiden ja muiden leikkausten kärsijöinä olisivat tavalliset suomalaiset. Ihmisillä pitää olla luottamus sellaisen talouspolitiikan, joka takaa heille vakauden suunnitella omaa elämäänsä, tekemiseen.

Silti oppositio esittää valtavia pysyviä menolisäyksiä. Kuntien valtionosuuksiin, joita muuten lisätään enemmän kuin koskaan, vaaditaan 600 miljoonaa lisää. Sinne ja tänne toisia satoja miljoonia, "kyllä rahaa riittää". Yhteensä demareiden ryhmän ja valiokuntaryhmien vaatimukset ovat ylittäneet jo kaksi miljardia. Tässä ei ole siis mukana vielä yksittäisten edustajien yksittäisiä vaateita. Demareiden linjan mukaan ottaisimme siis harvinaisen hyvinä vuosina lisää velkaa velanmaksun sijaan.

Vaikka taloutemme joutuu jo lähitulevaisuudessa vaikeuksiin väestön ikääntymisen tuomien haasteiden johdosta, on meillä kaikki mahdollisuudet selvitä haasteista. Se vaatii meiltä kykyä luoda kasvua sekä vastuullisuutta menojen lisäyksissä. Kummassakaan ei varaa epäonnistua.

Vastuullisella ja ripeällä talouspolitiikalla pidetään Suomi liikkeessä. Olemme pärjänneet 90 vuoden itsenäisyyden ajan loistavasti ja vaikeissakaan tilanteissa emme ole vaipuneet epätoivoon. Suomalainen hyvinvointivaltio on osoittanut kestävyytensä ja on kunkin sukupolven velvollisuus kantaa vastuu sen turvaamiseksi myös tuleville sukupolville. Satojen miljoonien ja miljardien vaatimukset pysyviin menoihin muuttavat tuon varautumisen mahdottomaksi ja vievät väärälle sekä vastuuttomalle tielle.

Vastuu puheista

Opposition rivikansanedustajan tai valtiontalouden kannalta kohtalokkaat puheet voi vielä laittaa eräänlaisen syyntakeettomuuden piikkiin, jos ei tiedetä mitä vaatimuksista seuraa. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Eero Heinäluoman puheet ovat taas raskauttavia, koska hän entisenä valtiovarainministerinä varmasti tietää mistä puhuu. Näin hän kirjoitti omassa nettikolumnissaan vielä vuosi sitten 24.11.2006:

" Valtiontaloutemme on tänään tasapainossa ja koko julkinen taloutemme selvästi ylijäämäinen. Vaikka taloustilanteemme on vakaa, pitää meidän vakavasti harkita, kuinka paljon syömme tänään ja kuinka paljon laitamme sivuun tulevaisuuden tarpeisiin. Harvoin voi syödä ja säästää yhtä aikaa. Kysymys on samalla myös sukupolvien välisestä tulonjaon oikeudenmukaisuudesta. Tämän päivän päättäjien on vastattava omista menoistaan ja omista vastuistaan. Emme voi siirtää laskua lapsillemme ja lastenlapsillemme.

Suomessa tarvitaan aikaisempaa isompaa puskuria ottaaksemme vastaan ikääntymisen haasteet. Meidän on tehtävä ylijäämää hyvinä aikoina, kerrytettävä puskureita, rahastoitava eläkkeitä, maksettava velkaa pois. Näin saamme liikkumatilaa, mikäli joudumme jälleen taloushaasteiden eteen. Tämä on myös se viisas neuvo, jonka saamme ulkopuolisilta arvioitsijoilta. Siksi Suomen vakaa talouspolitiikka on tärkeää. Kysymys kuuluukin, olemmeko varautuneet riittävästi ja onko meillä - päättäjinä ja äänestäjinä - kykyä jatkaa tätä vastuullista varautumisen linjaa? "

Heinäluoman puheet ovat heittäneet vuodessa häränpyllyä. Se siitä vastuullisuudesta.

Jyrki Katainen

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.