Lappi - uusi voimavara

Äskettäisen presidenttifoorumin teemana oli ”Suuntana pohjoinen – arktinen alue”. Minulla oli suuri kunnia olla Foorumissa mukana yhtenä Lapin edustajana. Pohjoisten alueiden mahdollisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä käsiteltiin foorumissa laajalti. Uskomattoman suuri määrä ohjelmaa seuranneita ystäviäni ja tuttaviani kommentoi jälkeen päin sanoilla ”en tiennytkään”. Vaikka heidän luulisi tietävän.

Näinhän se on. Tietoa tarvitaan lisää. Kansantalouden painopiste on siirtymässä pohjoista kohti ja Lapin suhteellinen merkitys Suomen kansantaloudessa kasvaa merkittävästi seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Päättäjienkin on hyvä tämä ajoissa ja riittävästi tiedostaa.

Käykö niin, että monet eteläisen Suomen perinteisen teollisuuden paikkakunnat ovatkin Suomen taantuvia ja väestöään menettäviä alueita?

Lapin uusi tulevaisuus perustuu moniin samanaikaisesti vaikuttaviin tekijöihin. Lapin metsien kasvu on nopeutunut suhteellisesti enemmän kuin etelässä. Puu antaa siis edelleen uusia mahdollisuuksia.

Lapin malmirikkaudet ovat maailmanmarkkinahintojen ja uuden kaivosteknologian myötä nousseet aivan uuteen arvoon. Alhaisemmatkin mineraalipitoisuudet voidaan nyt hyödyntää tehokkaasti. Kaivostoiminnan lisäksi kaivosteknologian innovaatiot tulevat lisäämään yritystoimintaa.

Ilmastonmuutos tulee muuttamaan arktisten alueiden luonnonvarojen hyödyntämismahdollisuuksia ja kuljetusreittejä Pohjoisella jäämerellä. Arktisen teknologian ja kylmä teknologian kehittämisessä meillä Suomessa on selkeä etumatka. Helsingin telakan siirtyminen osittain venäläisomistukseen on tästä selkeä esimerkki.

Matkailu on vahvan nousun edessä. Lumivarmuus, hiljaisuus, erämaat ovat tulevaisuuden valttikortteja, joita voidaan ja pitää kehittää muun taloudellisen toiminnan rinnalla.

Isoja kysymyksiä tulevat tässä murrosvaiheessa olemaan herkkä luonto ja toisaalta se, miten talouden kasvusta saadaan mahdollisimman suuri jalostusarvo jäämään tänne Lappiin. Tällä viikolla annetussa luonnonvaraselonteossa näitä asioita käsitellään ainakin papereiden tasolla oikealla tavalla. Puhutaan luonnonvaraosaamisesta ja palveluista ja niiden muodostamasta arvonlisästä. Puhutaan luonnonvarojen hyödyntämisestä materiaali- ja energiatehokkaasti ja suljetusta kierrosta. Ja myös siitä, että kriittisten luonnonvarojen osalta Suomen huoltovarmuus on turvattava. Hyviä asioita kaikki tyynni, kunhan siirtyvät myös käytäntöön eikä vain muistioksi pääministerin huoneen hyllyyn.

Meitä itä-lappilaisia huolettaa ennen muuta Soklin kaivoksen kohtalo. Kyseessähän on kriittinen luonnonvara, fosfori, jota näin puhtaana, kadmium-vapaana, löytyy EU-alueelta vain Suomesta ja kymmenen vuoden kuluttua Suomessakin vain Soklista. Sokli lienee pitkällä aikavälillä Lapin arvokkain malmiesiintymä.

Norjalainen Yara, joka omistaa Soklin kaivosoikeudet, tutkii mahdollisuutta malminrikastusyhteistyöhön venäläisen Kovdorin kaivoskombinaatin kanssa. Yhtiön ratkaisu syntyy lähiviikkoina. Päätös voi olla yhteistyö venäläisten kanssa. Meidän lappilaisten ei pidä, eikä Suomen, alistua tähän ratkaisuun sellaisenaan, ikään kuin annettuna. Venäjän kanssa on ryhdyttävä käymään vastakauppaa, entisen bilateraalikaupan tapaan. Vastakaupan palasia on tietysti paljon. Yhden niistä pitää olla Barentsin väylä, liikenneyhteyksien kehittäminen Luoteis-Venäjälle, rautatie Sallan Kelloselästä edelleen Muurmanskin radalle Kantalahteen sekä maantien rakentaminen Sallasta Kantalahteen Vienan meren rannalle.

Tasavallan presidentillä on loistavat suhteet Venäjän korkeimpaan johtoon. Jos Sokli päätös on Venäjä-vaihtoehto, tarvitaan jatkoneuvotteluissa presidentin apua. Tapaaminen Sallan rajalla presidentti Medvedevin kanssa ja siitä matka maanteitse Kantalahteen ja Muurmanskiin. Matkalla sitten tutustuminen tämän hetken käytännön ongelmiin, joihin arjessa törmätään ja toisaalta tutustuminen arktisiin mahdollisuuksiin. Kutsu on esitetty.

Tähän kokonaisuuteen eivät mitenkään sovi ne kuristustoimet, joita VR toteuttaa Sallan radan liikenteen lakkauttamisella ja Kemijärven, rataverkon pohjoisimman aseman ja samalla henkilöliikenteen nykyisen päätepisteen, sulkemisella.

Lappilaista yritystoimintaa on nyt voimakkaasti kehitettävä ja siihen on kaikki edellytykset. Emme tarvitse ”yritysten tukemista” siinä hengessä, mistä Jorma Ollila puhui EK:n syyskokouksessa jokin aika sitten. Mutta Lappi on edelleen pääomaköyhää aluetta. Tarvitsemme Tekesin tuotekehitystukea, aivan niin kuin etelässäkin, tarvitsemme Finveran rahoitusta yritystoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Tarvitsemme pitkien etäisyyksien huomioimista yritystukipolitiikassa muiden kilpailijamaiden tapaan, emme enempää.

Myös yksityiset pääomasijoitusyhtiöt, herätkää huomaamaan pohjoisen valtavat mahdollisuudet.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.