Luovuudesta Suomen vahvuus

Kannustava ilmapiiri on uutta synnyttävän luovuuden elinehto. Avoimuus ja joustavuus ovat tärkeitä vahvuuksiamme, mutta vain, jos ne ovat sanojen lisäksi myös todellisuutta, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki muistuttaa kolumnissaan.

Alkuviikolla silmiini osui lehtiartikkeli, jonka mukaan Suomesta on vuodessa kadonnut 150 000 luovaa ihmistä. Tai jolleivät ihmiset sentään ole kadonneet, ainakin heidän työtehtävänsä ovat muuttuneet luovista ja kehitystehtävistä rutiininomaisempiin hommiin. Samaisen tutkimuksen mukaan Suomen asenneilmasto on muutoshaluton, pysyvyyttä korostava ja joustamaton.

Yhdelle tutkimukselle ei toki kannata antaa liian suurta painoarvoa. "Kadonneiden" työpaikkojen lukumäärä taitaa olla hyvin lähellä sitä lukua, joka IT-sektorilta on viime vuosina vähentynyt. Silti tutkimuksessa on herättäväkin puolensa.

Juuri luovuuden pitäisi, tai se voisi olla, yksi Suomen kilpailukyvyn vahvuuksista. Filosofi Pekka Himanen nosti sen keskeiseksi elementiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tekemässään tutkimuksessa. Erityisesti Himanen korosti kahta mahdollisuuksia tarjoavaa alaa: hyvinvointia ja kulttuuria.

Luovuus ei synny tyhjästä, olipa kyseessä sitten arkielämä tai kaupallinen toiminta. Filosofi Himanen peräänkuulutti Suomelta avoimempaa ja suvaitsevampaa asennetta muutokseen. Kannustava yhteisöllisyys voisi parhaimmillaan synnyttää tunteen siitä, että koemme yhdessä olevamme enemmän kuin mitä voisimme yksilöinä olla. Kannustava ilmapiiri on myös uutta synnyttävän luovuuden elinehto.

Oikeaa asennetta peräänkuuluttaa myös Valtioneuvoston loppuvuonna julkistama Suomi maailmantaloudessa -raportti. Avoimuus ja joustavuus ovat tärkeitä vahvuuksiamme, mutta vain, jos ne ovat sanojen lisäksi myös todellisuutta.

Minulla on ollut tällä viikolla mahdollisuus tutustua Los Angelesissa amerikkalaiseen yrittäjähenkeen ja varsinkin sen ilmentymiin viihde- ja sisällöntuotantoteollisuudessa. USA:n länsirannikolla korostuu se seikka, etteivät teknologiset edistysaskeleet ohjaa kehitystä, vaan sisältö. Insinööritoimintakin toki kukoistaa, mutta suurin painoarvo on tekniikan käytännön sovelluksilla.

Tämän ajattelun eteenpäin viemisessä on Suomessakin vielä haastetta. Me olemme loistavia teknisten innovaatioiden kehittäjiä, mutta turhan usein liian myöhään ryhdytään pohtimaan, kuka tätä tarvitsee ja mihin.

Markkinoiden valloittaminen on yksi haastava luovuuden ala. Viihdeteollisuuden maailmanpääkaupungissa mittakaavaerot korostuvat. Suomella on todellakin oltava oma erikoissektori, jolla huippua voidaan tavoitella, mutta se voi löytyä yllättäviltäkin tahoilta - vaikkapa väkivallattomien pelien maailmasta?

Luovan teollisuuden tukeminen on haastava harjoitus myös valtiovallalle. Yksi myönteinen askel on ollut kolmen ministeriön yhteinen kulttuurivientihanke, jolla pyritään tehostamaan kansainvälistymispalveluja erilaisille sisällöntuottajille. Kulttuuriala on globaalisti yli miljardin dollarin bisnes, joten kyse ei ole nappikaupasta.

Suomi tunnetaan maailmalla kännyköistä ja paperista. Tulevaisuuden menestystarinat voivat kummuta myös aineettomien palveluiden parista. Siihen tarvitaan luovaa toimintaa ja roppakaupalla aktiivisuutta.

Paula Lehtomäki

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.